Hupin ja Tatsin elämää

Paimennusta Somerolla

2010-09-28T23:22:00.002+03:00

Viime viikolla koko meidän perhe pakkautui perhekuormuriin ja suuntana oli Somero. Tavaraa on tällä kokoonpanolla liikuttaessa sen verran, että perhefarmariin ei edes yritetä ahtautua. Perillä Woolandiassa Tatsi ja Huppa pääsi verestämään paimennustaitojaan ihanan mutaisessa treeniaitauksessa. Onneksi meitä oli varoitettu erittäin kuraisista treeniolosuhteista.

Hupi meni liki 10kk tauon jälkeen melko kivasti. Suuntakomennot oli päässyt unohtumaan ja välillä mopo lähti lapasesta, mutta pääosin meni paremmin kuin osasin toivoa. Hupi oli polleena, kun pääsi kokeilemaan voimiaan isommankin lauman liikuttamisessa. Toisena päivänä treenattiin sitten Zagga-velipojan ja toisen treenikaverin kanssa hakukaaria laitumella. Iloisena yllätyksenä Hupi ei enää harrastanut lauman räjäytystä, vaikkakin kaari jäi usein liian lyhyeksi lopussa.

Illalla syötiin mahat täyteen Woolandian väen valmistamia herkkuja. Yöllä ei juuri nukuttu, kuten kuulema lapsilla on tapana vieraassa paikassa. Pitihän sitä uhallakin kokeilla toimiiko meidän lapset kuten monet muut... Onneksi isäntäväki sentään oli saanut nukuttua, vaikka meidän huoneessa enimmäkseen kukuttiin. No, yksi uneton yö on pieni hinta hauskoista paimennustreeneistä ja hyvästä seurasta.

Tänään Hupi kävi starttaamassa PORSKin epiksissä. Mukavan vauhdikas rata sopi hupille. Hupin vire oli hyvä, mutta eteneminen on osin vielä vähän takkuista. Edelleenkin rengasongelma kummittelee ja Hupi ohitti vauhdikkaan putken jälkeisen renkaan. Vaikka ei mennyt ihan putkeen, niin ainakin parempaan päin olaan menty. Ehkä se yhteinen rytmi vielä löytyy ja hommasta tulee sujuvampaa.

Lisää hyllyjä Purinalta

2010-09-12T22:49:00.003+03:00

Hupi kävi jälleen agilitykentillä kokemusta hakemassa.

Ensimmäisellä radalla saatiin 6. esteeltä kielto, jonka jälkeen loppurata ihan plörinäksi. Hupi ei nostanut itseään normaaliin kisavireeseen (=hirmuinen sähläys ennen radalle pääsyä) vaan istui rauhassa minun vieressä vuoroaan odottamassa. Niinpä irtoaminen oli mitä oli ja kieltoja sateli.

Ennen toista rataa varmistin, että Hupi oli hyvällä fiiliksellä ja riittävillä kierroksilla. Hupi eteni tällä kertaa hyvin. Lopputuloksena kuitenkin hylly, koska Hupi pääsi lipeämään kaarroksessa väärälle hypylle. Fiilis toisen radan jälkeen ok, joten eikun uusia kisoja kohti!

Tatsi treenaili Purinalla kisayleisönä olemista ja kontakteja. Kontaktit sujuu hyvin häiriössäkin. Sen sijaan paikallaan istuskeleminen hallin hulinassa ottaa voimille meidän pienellä metsäläisellä voimille.

Kaksi onnetonta hyllyä

2010-08-31T00:50:00.002+03:00

Sunnuntaina Hupi kävi KATin kisoissa. Agi+hyppis.

Agirata melko vaikea meille, tai ainakin näin tauon jäljiltä. En luottanut osamiseen ja valitsin takaaleikkausten sijaan valsseja huonolla menestyksellä. Rataantutustumisen jälkeen tajusin jo virheen, mutta olen päättänyt että niin ohjaan kuin tutustuin. Eli en tee viime hetken muutoksia kun niitä ei pääse tutustumaan. Kepeille vienti oli suoran jälkeen 180 asteen käännös ja edessä tyrkyllä oli hyppy ja muuri. Hupi suoritti hienosti minun ohjauksen mukaisesti muurin :D Loppurata ok, mutta vähän pliisu fiilis.

Toiselle radalle valmistauduin paremmin ja kuviot oli likimain selvät jo ennen tutustumista, kuten pitäisikin. Savikon Sepi oli tehnyt sairaan hauskan radan ja juuri niin meille sopivan kuin voi vain olla. Tutustumisen jälkeen mun olo oli kamala ja tajusin, että en ollut syönyt koko päivänä kuin muutaman haukkauksen sämpylää aamulla. Kello oli jo liki kolme. Aamulla jännitys oli vienyt ruokahalun ja unohdin syödä eväät ekan startin jälkeen. Me oltiin viidensiä starttaamassa, joten kiireellä juoksin autolta hakemaan suklaapatukan pahimpaan nälkään. No, siihen meni keskittymien ja yhden pikkumokan jälkeen loppurata ihan plörinäksi. Harmitti isosti, kun olisin niin halunnut onnistua sillä hauskalla radalla.

Siispä kotiin treenaamaan ja uusia koitoksia kohti.

Aina jotain positiivista: Hupi teki molemmilla radoilla kepit hienosti loppuun saakka!

Kisakausi korkattu

2010-08-21T22:37:00.002+03:00

Hupi starttasi tänään piiitkästä aikaa mun kanssa virallisissa kisoissa Porvoossa. Rata oli älyttömän helppo ja vauhdikas, mutta kuinkas. Me onnistuttiin mokaamaan vaihteeksi keppien lopussa. Eli hupi tuli liian aikaisin ulos kepeiltä. Otin uudelleen kolme kertaa ja joka kerta sama juttu. No, luovutin ja tein radan loppuun. Eli se siitä. No, muuten kaikki toimi ihan hyvin. Hupi meni kovaa, oli kuulolla ja muut ohjauskuviot toimi. Käännökset meni osa vähän pitkäksi, mutta lisää kisoja niin eiköhän niitäkin uskalla sitten paremmin ohjata. Olipa mukavaa päästä starttaamaan virallisiin. Ensiviikonloppuna sitten KATin kisoissa kaksi starttia.

Huomenna Hupi pääsee myös kisaamaan Joonan ohjauksessa piirinmestaruuskisoissa PORSKin joukkueessa. Oli ilmeisesti vakuuttanut taidoillaan, kun kävi nappaamassa pari viikkoa sitten Joonan kanssa PORSKin seuranmestaruuden, jotta ihan joukkueessn pyydettiin ;-P

Sitä saa mitä tilaa

2010-08-05T23:45:00.004+03:00

Hupi pääsi pitkästä aikaa kisaamaan, kun suuntasin koirien kanssa epiksiin Joonan ja Viivin kanssa. Olipas rattoisaa pitkästä aikaa höpsöttää koirien kanssa ilta. Tosin tie kisapaikalle kulki melkoisen mutkan kautta (siitä alla). Kisoista tuloksena hupille 2xhylly, mutta hyviä sellaisia treenin määrään nähden. Hupi ohjautui hyvin ja oli kuulolla, mitä se ei ollut ainakaan viime treeneissä, joten en voinut olla muuta kuin tyytyväinen. Ensimmäinen hylly tuli puomin alastulolta karkaamisesta (palautin) ja toinen taisi tulla vääripäin suoritetusta hypystä. Lisää treeniä ja kisoja, niin eiköhän se kisakunto taas jostain löydy.

Tatsi treenasi puomia ja leikkimistä. Tatsi on vaihtelevasti lähtenyt repimisleikkiin mukaan, mutta nyt kentän hulinan innoittamana sukkapallo sai rimppakintunkin villiintymään.

Niin, kisapaikalle saavuttiin tosiaan piiitkän mutkan kautta. Google maps ja nokian navi neuvoi ajamaan kentälle Hyvinkään tien kautta. Käännyttiin sieltä navin ohjeiden mukaan hiekkatielle, jota ajeltiin ehkäpä 4km, kunnes tie kapeni ja lopulta oli ajokielto ja yksityistien merkki. Nooh, kisapaikka oli navin mukaan alle 2km päässä, joten päätettiin jatkaa eteenpäin. Naureskeltiin jonkun mökkiläisen tien poskeen asettamaa mallinukkea, jolla oli yllään t-paita tekstillä: "sitä saa mitä tilaa". "Höh, no mitähän tuokin tarkoitti" -pohdittiin ja jatkettiin muutama sata metriä, kunnes jouduttiin toteamaan että tie on ihan liian huonossa kunnossa ja kapea, jotta sitä voi jatkaa autolla eteenpäin. Ja liikkeellä ei oltu ihan pikkuautolla, vaan 6-paikkaisella mersun sprinterillä. Kellon mukaan alkoi olla jo kiire, ja pakko oli lähteä pakittelemaan takaisin kinttupolkua. Joona päätti lähteä Viivin kanssa jatkamaan kävellen perille, sillä ajaen toista kautta kisapaikalle oli varmaan yli 10km. Eli minä jäin pakittelemaan kuormurin ja koirieni kanssa kinttupolkua takaisin kunnes pääsin kohtaan jossa sain käännettyä auton. Ja kiireellä huristelin takaisin hyvinkään tielle ja mäntsälä-cityn kautta toista reittiä kisapaikalle. No, selvisipähän se "Sitä saa mitä tilaa"-tekstin tarkoitus. Muutama (kaunistelua) kirosana kyllä pääsi, kun meinasin että myöhästyttiin koko kisasta. Ihan joka päivä kun ei pienten kaksosten äiti pääse livahtamaan koiraharrasteiden pariin koko illaksi. Joona ehti onneksi kävellen hyvissä ajoin paikalle ja minullakin jäi aikaa lämmitellä koira ja saada harmitus unohtumaan ennen meidän luokan alkua. Pitäisiköhän soittaa jonnekin, jotta lisäisivät kyseisin hiekkatien alkuun tie päättyy merkin!?! Kisapaikalla meinaan selvisi, että ei oltu ainoita, jotka oli ajaneet navin ohjeiden mukaan samaan umpikujaan...

Elämää vaippavuoren takaa...

2010-07-30T22:40:00.003+03:00

Ihanaiset kaksostyttömme on pitäneet äidin kiireisenä, joten kaikki ei pakolliset toiminnot (kuten turhuuksien pöliseminen tänne) olen koittanut jättää minimiin. Viimeviikkoina omatunto on alkanut kolkuttaa, kun koirien aktivointi on jäänyt luvattoman vähälle johtuen pääosin helteistä. Lapsia ei voi näillä kuumuuksilla vaunuihin tyrkätä, mikä tarkoittaa myös sitä, että lenkille ei päivisin voi lähteä tai edes pihakentälle treenaamaan. Tosin, eipä nämä kelit agilityntreenaukseenkaan ole olleet suotuisia. Nyt vaan koirat on alkaneet reagoimaan ottamalla muutaman kerran yhteen, joten päätin ottaa itseäni nistakasta kiinni ja keksiä luovia ratkaisuja otuksieni aktivoimiseksi. Iltaisin (öisin) kun lapset on saatu nukkumaan olenkin pitänyt hauvoilleni temppukoulua takapihalla.

Oreniuksen kurssilla käytiin muutamaan kertaan kesän aikana Hupin kanssa toteamassa että ohjaajan kunto on laskenut kuin lehmän häntä ja Hupi ei reagoi ohjaukseen vaan kaahottaa omiaan. :-/ Eli paaaljon on taas töitä tehtävä, jotta saadaan sama vaihde päälle mikä oli ennen agilitytaukoa.

Tatsin agiliidossa (vähäisessä sellaisessa) ollaan keskitytty etenemiseen ja irtoamiseen, eli kaahotussuoria omalla kentällä. Keppien opettelu on edelleen kesken ja A:ta en ole aloittanut. Todennäköisesti päädyn pysäytyskontaktin opettamiseen A:llekin, mutta koska en ole päässyt itseni kanssa yhteisymmärrykseen onko se fiksu valinta, olen siirtänyt ja siirtänyt A:n opettelun aloittamista... Huoh.

Paimennuksesta olen vain haaveillut, joten eipä siitä sen enempää.

Eipä siis kovin piristävää kirjoitettavaa tämä minun tämänhetkinen koiraharrastustilanne, mutta toivotaan että ilmat viilenee ja pääsen ahkerammin treenaamaan :)

Jotain ihan muuta

2010-03-05T21:16:00.002+02:00

...kuin agilityä. Agilityhallin katto otti ja romahti, mikä tiesi meille agilitytaukoa. No onneksi hallin pitäisi olla käyttökunnossa jo ensiviikon aikana, eli ei kovin pitkäksi tauko veny. Hupin tassunpohja meinaa jatkuvasti halkeilla, joten voi olla että se joutuu olemaan sivussa agilitystä vielä tovin. Tänään se pääsi kyllä vähän Joonan kanssa trenaamaan Halkian maneesilla. Vähitellen alkaa Joonan ja Hupin ajoitus ja ajatukset osua yhteen ja menosta tulee kokoajan sujuvampaa.

Torstaina olin kuunteluoppilaana Silvia Trkmanin koiratemppukurssilla. Kotiin viemisenä oli kasa uusia temppuja ja vinkkejä niiden opetaamiseen, sekä muutenkin hieman teoriaa koirankoulutuksesta. Ei hassumpi kurssi, kannatti osallistua :) Maanantaina sitten mennään kuuntelemaan Silvian vinkkejä agilitykontaktien opetuksesta.

Fyssarilla

2010-02-11T00:46:00.003+02:00

Hupi kävi pitkästä aikaa fyssarilla, tällä kertaa Piiran sijasta käytiin Anna Boströmillä Aistissa. Hupi tapansa mukaan jäykisteli, mikä tietysti teki hoidosta vähän haasteellista...

Suurempia ongelmia Hupilla ei ollut. Selkä oli hieman mutkalla, kuten usein aimminkin, joten sen jumppaamiseksi saatiin muutamia uusia liikkeitä. Lisäksi etupään lihaksien vahvistamiseen saatiin muutama hauska jumppaliike, jotka tehdään matalan jakkaran avulla. Sitten ne perinteiset ristikkäisten jalkojen nostot pitäisi myös lisätä jumppaohjelmaan, jotta selän syvät lihakset vahvistuisi. Onneksi Hupin mielestä jumppaaminen on hauskaa puuhaa, kun siitä saa vielä namejakin :)

Tatsille sain Hupin hoidon ohella vinkkejä kropan hallintaa kehittävistä treeneistä. Olisi kiva tehdä jotain "hyödyllistä" kun nyt ei kerta vielä pitkään aikaan päästä agilityssä juurikaan etenemään. Ehkäpä saisin Tatsinkin tajuamaan, että sillä on olemassa takajalat, joiden liikettä se ihan itse voikontrolloida. ;)

Lampailla

2010-02-06T14:18:00.004+02:00

Hupi ja Tatsi pääsi taas treenailemaan lampaiden liikuttelua, kun kyläiltiin loppuvikosta Woolandiassa. Hupilla alkaa suuntakomennot hahmottumaan, ja vähän riittää rohkeutta poispäinajoonkin.

Lampolassa päästiin ihastelemaan viikon ikäistä Woolandian esikoiskaritsa Ekaa, joka on maailman suloisin ja terhakoin otus. Lisää karitsoita odoteltiin, mutta uuhet päätti pitää ne mahassaan ainakin vielä meidän vierailun ajan.

Tänään Hupi ja Tatsi pääsi Heidin ja poikien seurassa kirmaamaan jäälle pitkälle lenkille. Illalla vielä Huppa pääsee Joonan kanssa agsaamaan, eli toimintaa koirilla riittää, vaikka omistaja keskittyy mahan kasvattamiseen. Kiitos taas ystäville avusta! :)

Joitain se lumi ei näytä hidastavan. Kuvia Mikon ja koirien umpihankilenkiltä viime viikonlopulta.

Taas vauhdissa

2010-01-29T23:16:00.002+02:00

Hupin sairasloma loppui ja aloitettiin vähitellen aksailua. Tänään tehtiin vain kontaktit, ja keinu oli pitkän tauon jälkeen niin hieno ja nopee :) Hyppyjä ei vielä otettu, mutta ehkä jo sunnuntaina Joona ja Huppa pääsee treenaamaan rataa matalilla rimoilla. Hupi odottaa jo kuumeisesti ensimmäistä kisastarttia lainaohjaajan kanssa! Ja mikäli suinkin vain kykenen, minä olen kentän laidalla videokameran kanssa ikuistamassa sen suorituksen. ;) Ehkäpä jo maaliskuussa...

Tatsi treenasi myös kontakteja ja verkkokeppejä. Tänään oli sähellys ja kohellus päällä, joten saldona paljon karkailua ja sohlausta, sekä yksi (hallittu?) tippuminen puomilta. Se hidastaa vauhtia puomilla ehkä muutamaksi minuutiksi, jonka jälkeen taas mennään minkä kintuista pääsee. Keppitreeni sen sijaan meni kivasti, jopa putki-kepit yhdistelmä toimi.

Toipilasaikaa

2010-01-22T23:10:00.002+02:00

Hupi on yrittänyt olla rauhakseltaan tämän viikon, jotta leikkaushaava paranisi kunnolla. Omasta mielestään se on kyllä ollut ihan täysin kunnossa, joten vähän on joutunut menoa hillitsemään.

Tänään käytiin Joonan ja Viivin seurassa metsäkävelyllä ja hallilla treenaamassa. Koska Hupi ja Viivi on molemmat toipilaana, niin Tatsi sai treenata muidenkin edestä. Pikku rimppakintulla löytyy kyllä vauhtia ja intoa ihan kaikkeen. Keppitreeni meni huipusti verkkojen kanssa ja keinukin on edistynyt, mutta ei vielä lähellekään itsenäinen. Puomi mennään aina täysiä laukalla loppuun saakkaa, mikä on tosin hieman hurjan näköistä... Mutta Tatsin mielestä niin kivaa, että sinne voi vaikka välillä karkaillakin... :-/ Eli tarkkana pitää olla varsinkin puomin ja keinun kanssa, kun ne tuntuu olevan lemppariesteitä (ehkäpä niillä syötyjen muutaman nakkikilon ansiosta... ;))

Maanantaina on Hupin jälkitarkastus, ja ehkä sitten loppuviikosta uskalletaan vähän jo treenaillakin.

Kommelluksia

2010-01-15T22:05:00.002+02:00

Hupin elämä ei ole helppoa. Tänään se ei ollut tykännyt kaulurista. Kaulurinpoistoyritys oli päättynyt tassun jumiutumiseen kaulapannan väliin ja kaulurin kääntymiseen nurin päin :S Onneksi äiti kävi päivällä tarkistamassa Hupin vointia ja pelasti toisen pinteestä olkkarin lattialta. Kuva olis ollu kiva ;P, mutta ehkä siinä tilanteessa ei tullut mieleen ensiksi ottaa kuvaa ja sitten vasta pelastaa itkevä potilas pulasta...

Nyt ompelukone surisee reippaasti ja kohta on Hupille haavan suojaava oloasu valmis, niin ei tarvitse kaulurikauhistusta enää pukea.

Pikkuinen toipilas

2010-01-15T07:09:00.003+02:00

Hupi steriloitiin eilen ja reppana oli aika kipeä ja lääkepöllyissä koko illan ja yön. Kun hyvää nukuma-asentoa ei meinannut millään löytyä, pikkuinen oli kokeillut uusia ideoita. Oli kuulema ihan sopiva ja kivasti puhtaalla pyykillä pehmustettu peti :)

Yö meni levottomasti, mutta paras paikka oli sitten mamman kainalossa, jossa tarpeen tullen sai ropsutuksia ja lohdutusta, kun vähän viitsi inahtaa. ;)

Kotona taas :)

2010-01-09T22:39:00.002+02:00

Tänään kotiuduttiin Maimin reissulta. Koiruudet oli kuulema olleet kiltisti hoidossa :)
Huomenna mennään hallille katsomaan muistaako Tatsi vielä näin kolmen viikon tauon jälkeen miten ne kontaktiesteet pitikään suorittaa...

Eroahdistus

2009-12-20T19:52:00.003+02:00

Viikonloppu meni leppoisasti Somerolla, jossa Hupi ja Tatsi treenaili reippaasti paimennusta ja touhusi kavereiden kanssa. Tänään olikin tiukka paikka lähteä kotiin jättää pikku mussukat hoitoon melkein kolmeksi viikoksi :-/ No, onneksi hauvoilla ei seurasta ja toiminnasta ole puutetta, joten eroahdistus on varmaankin melko yksipuolista. ;)

Keskiviikkona Hupi kävi Joonan kanssa Oreniuksen treeneissä. Parivaljakko meni ensimmäistä kertaa pidempää ratatreeniä kahdestaan, eikä Hupia näyttänyt häiritsevän minun seisoskelu kentän laidalla. Sille on vissiin se ja sama kukka ohjaa, kunhan pääsee kaahaamaan radalle :D Vähän oli parivaljakolla haastetta yhteisen ajoituksen löytymisessä, mutta muuten meno näytti kivalta, eikä kontakteillakaan luistettu. Ja Hupi oli niin onnellinen päästessään pikästä aikaa kunnon treeneihin pelkän tekniikkan hiomisen sijaan.

Kontaktitreeniä

2009-12-13T00:36:00.002+02:00

Pitkästä aikaa Tatsikin pääsi aksailemaan. Tatsilla oli taas huimasti virtaa, mutta hieman lisää malttia olisi välillä tarvittu. Puomin kontaktin lisäksi tehtiin 6 kepin treeniä verkoilla, joka onnistui myös vähän vaihtelevasti.

Sen sijaan ensimmäinen oppitunti aiheesta keinu, meni suunnitelmien mukaan. Tatsi tuli vauhdilla keinun päähän, jossa syötiin nakkeja ja keinuttiin edestakaisin menemättä maahan saakka.

Hupi treenasi myös keinua, A:ta ja puomia. Keinulle suunniteltu lelupalkkaus maassa ei toiminut, koska Hupi jää tuijottamaan lelua. Sen sijaan vedätin Hupin alas ja palkkasin vetoleikillä Hupin pitäessä takatassuja kontaktilla. Vaikutti tehokkaalta ja vauhti keinulla kasvoi.

Jatketaan harjoituksia taas huomenna. Kiitos Anetelle koulutusvinkeistä ja Joonalle treeniavusta!

Synttärihulinaa

2009-12-08T21:04:00.001+02:00

Nam, kakkua :)

Viikonlopun paimennukset ja aksailut

2009-12-06T20:09:00.003+02:00

Lauantaiaamuna ajelin koirien kera Marikan ja Kimmon uutta tilaa ihastelemaan. Kyllähän sitä kelpasiki ihastella, hieno paikka! Päästiin pitkästä aikaa Hupin kanssa lampaita liikuttelemaan ja Hupi oli aivan innoissaan. Lampaat oli liikkuvaista sorttia, joten kyllä Hupi hommia sai tehdä, jotta ne ei päässyt luikahtamaan takaisin lampolaan.

Uskaltauduin Tatsinkin päästämään lampaita ihmettelemään sisätreenihallissa, jossa se ei pääse sähläämään ihan omiaan minun ulottumattomiin. Näköjään Tatsillekin on kasvanut hieman itsehillintää ja aivotkin toimii, joten pieni muistutus riitti rauhoittamaan turhat hötkyilyt ja Tatsi alkoi kunnioittaa sauvaakin. Tatsilla oli jo jonkinmoinen aavistus tasapainosta ja aika innoissaan se vaikutti lampaista olevan. Nyt olen tyytyväinen, että Tatsi sai vähän kasvaa ennekuin päästin sitä enempää lampaille, koska se tuntui nyt ihan toiselta koiralta kuin kesällä.

Ilta vietettiin Tuparien merkeissä. Ohjelmassa oli erinomaista ruokaa ja hyvää seuraa. Aamulla suuntasin Hupin kanssa ATT:n kisoihin ja Tatsi jäi Klossnereille päiväksi hoitoon. Päivän tulossaldo oli 5(rima) ja 10(kielto ja A:n alastulo). Tuosta A:n alastulosta olen hieman eri mieltä. Eka rata oli ihan katastrofi ja mielestäni virheitä olisi voinut maaliin tullessa olla ennemminkin 20, mutta näköjään Hupin kieppumisista ja hyörimisistä ei tullut kieltoja. Toinen rata oli taas sujuva ja fiilis maaliin tullessa hyvä. Hyvä päätöskisa ennen kisataukoa. :)

Kakkosluokka korkattu

2009-11-28T18:11:00.004+02:00

Ensimmäinen startti tänään PORSKin kisoissa meni sähläämiseksi. Jännitti ja sitä ei vähentänyt lainkaan se, että jouduinkin starttaamaan ensimmäisenä, vaikka minulle oli ilmoitettu että saan startata vikana. Saviojan eka rata oli myös meidän osaamistasolle vähän liian vaikea, eli Hyllyksi se päätyi jo melko alussa. Ekaa rataa en tämän alkusähläyksen takia saanut nauhalle, ehkä hyvä niin ;)

Toiseen rataan sain kasattua itseni vähän parempaan tsemppiin ja menihän se huomattavasti paremmin. Tosin aika kiireiseltä tuo ohjaus taas videolla näyttää. Jatkuva varmistelun takia myöhässä olo (mm. A:n ja putken jälkeen) pitäisi saada pois, ja luottaa siihen että kyllä se Hupi menee. Mutta nolla oli tuollakin ohjauksella melko liki, tällä kertaa homma kaatui keppeihin. Keinun mokasin minä, koska käskytin vähän turhan ajoissa ja kovaa. Ensimmäisen radan keinu meinasi mennä lentokeinuksi, joten toisella radalla sitten varmistelin turhaan pilaten Hupin muuten jo melko nopean keinun. Video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kiitos Joonalle kuvauksesta ja kannustuksesta. :)

Hupi kakkosiin!

2009-11-22T19:43:00.002+02:00

Jippii!! Viimein Hupikin pääsee näyttämään taitojaan kakkosluokkan. Tänään Purinalla ekasta startista nollalla päästiin kolmanneksi ja saatiin siirto kakkosiin. Kakkosten kisaan olisi ollut neljän tunnin odotus, joten lähdettiin ylpeänä kotiin. Hävittiin voittajille (Saija ja Viuhka) reilu 3 sekuntia, mutta eiköhän se vauhti petraannu, kun ohjausta saa treenattua sujuvammaksi.

Kamera oli mukana, mutta en ehtinyt värvätä kuvaajaa, kun oltiin niin viime tipassa kisapaikalla.

Viikon päästä startataan siis kakkosissa Porvoon kisoissa. Ja viimeiset tämän vuoden kisat on Turussa 6.12. Sitten luvassa onkin pidempi kisatauko ja alkuvuodesta Hupin ohjaksiin pääseekin Joona.

Hylly

2009-11-15T14:30:00.002+02:00

Tänäaamuna oli yksi startti Purinalla, ja edelleen jäätiin ykkösiin tahkomaan. Rata meni hienosti ilman mitään kommelluksia yli puolen välin. Jostain syystä olin päättänyt "varmistellakseni" valssata yhteen kohtaan takaaleikkauksen sijaan, ja siihenhän se pakka sitten sekosi. Valssin ajoitus pieleen, ja hupi suoritti hypyn takaakiertona :D
Ensiviikonloppuna on taas kaksi yritystä nollajahdissa kohti kakkosia.

Tatsi näytti keskivikkona valkoista nenänpäätään lääkärissä. Lääkäri Saijonmaa ei kuulema olisi vielä kovin huolissaa DLE epäilyksieni suhteen, koska tauti puhkeaa tyypillisesti kuulema vasta nuorilla aikuisilla. Vastaavat oireet voi tulla kuulema myös, jos Tatsi on satuttanut nenän jonnekin. Sehän ei toki mitenkään epätodennäköistä ole Tatsin tapauksessa, mutta nenässä ei tosin näy mitään nirhaumaa. Nyt seurataan tilannetta, jos se pahenee, niin sitten otetaan koepala DLE:n poissulkemiseksi. Tällä hetkellä nenä näyttää samalta kuin keskiviikkona, joten ehkä huolehdin turhaan.

Tatsin tuohoamisvimma loppui ilmeisesti yhtä nopeasti kuin alkoikin, sillä kämpän kalustus on saanut olla ainakin toistaiseksi rauhassa. Uusi tuolinpääty on jo tilauksessa :)

Voihan nenä

2009-11-07T23:08:00.002+02:00

Kirjaimellisesti. Perjantaina huomasin Tatsin nenässä sormenpään kokoisen sileän läiskän. Ajattelin, että johonkin se hulivili on nenäänsä hangannut. Nyt läiskä on kuitenkin muuttunut vaaleammaksi, ja mieleen tulee kauhukuvia mahdollisesta syystä. Googlettelu ei ainakaan vähennä epäilyksiä, joten eipä muuta kuin heti maanantaina lääkäriaikaa varaamaan. Hetken olikin jo "liian" huoletonta eloa näiden koirakavereiden kanssa. Toivoa sopii että olen vain ylihysteerinen ja syynä on joku harmiton ihottuma. Harvoin sitä toivoo lauantai-iltana, että olisi jo maanantai ja saisi asian eteenpäin.

Kaiken muun ohessa Tatsi on kunnostautunut askartelussa.. Keskiviikkona työpäivä venyi luvattoman pitkäksi ja ehkäpä kostona oli sohvatuolin käsinojan kangas järsitty rikki. Siitä viisastuneena Tatsi saakin viettää taas hetken aikaa päivät alakerrassa, jotta ei koko kämppä mene remonttiin. Onneksi sohvatuoliin saa ostettua käsinojia varaosina, joten ehkä vähän halvemmalla päästään kuin uuden tuolin hankinnalla.

5+5

2009-11-01T15:40:00.003+02:00

Pörinällä oltiin tänään kahden startin verran kisaamassa. Radat oli todella ykkösluokan tasoisia ja hyvä niin.

Hupi oli hyvässä vedossa ja vähän turhankin sählä ja äänekäs omaa vuoroa odottaessa. Se näkyikin radalla vauhdissa, eikä eteneminen ja irtaantuminen ollut lainkaan ongelmallista. Ja sehän kostautui ekalla radalla, kun olin myöhässä A:n jälkeiseen käännökseen, joten sujuvasti esteen ohi ja kielto. Muuten rata meni kontakteineen hienosti.

Toiseen rataan (hyppäri) lähdettiin nollan kiilto silmissä ja melkeinpä se nolla napattiin, vaan niipä tuli loppusuoralla rima alas. Takajalat kopsahti rimaan niin että kuului, ja hetken katselin miten rima pomppii, ja alashan se tuli. Harmitti, mutta ei voi olla kuin tyytyväinen näin tasaiseen suoritukseen pitkän kisatauon jälkeen. Ehkä me vielä joskus sinne kakkosiin päästään...

Taas radalla :)

2009-10-29T23:07:00.002+02:00

Pitkän ratatreenitauon jälkeen ollaan vihdoin taas radalla. Eilen treenattiin lumisateessa Ojangossa ja koutsina oli Sanna Alander JAUsta. Hupi oli lähes taivaassa, kun se tajusi auton kaartavan Ojangon kentälle, joten motivaatio oli huipussaan. Treenit oli huippukivat ja saatiin hyviä kuvioita omaan treeniin otettavaksi. Kyllä kannatti värjötellä kylmällä kentällä yömyöhään.

Tänään käytiin Joonan seurassa hallilla hiomassa yhtä eilisen radan haastavaa kuviota, joka viimein alkoi myös sujumaan. Tatsi sai vuorollaan treenata hypylle ja putkeen irtoamista. Jostain syystä unohdin kokonaan treenata kontaktit Tatsin kanssa, joten huomeniltana pitää varmaan poiketa taas hallille.

Hupi suunnitteli loppuvuoden kisakalenterin, ja tavoitteena olisikin noin 10 starttia vielä tämän vuoden puolella. Seuraavat startit on ensi sunnuntaina Purinalla. Joululoman jälkeen Hupi olisi tarkoitus leikkauttaa, joten lepoa on silloin luvassa helmikuun alkupuolelle saakka.

Keppikulmatreeniä

2009-10-16T10:14:00.002+03:00

Oma kenttä sai viimein valaistuksen muutama viikko sitten ja pihatreenikausi piteni huimasti, kiitos Mikon ja naapurin miehen :)

Viimeajan ohjelmana onkin ollut keppikulmien treenausta Hupin kanssa. Viritin kahteen ensimmäiseen keppiväliin metalliverkosta ohjurit ja ne toimii tarkoitukseen hyvin. Tatsi on tehnyt keppitreeniä myös verkkojen kanssa kuudella kepillä. Vauhtia riittää tässäkin hommassa, joten varmaan voisi siirtyä jo 12 kepin treeniin, kunhan saisin lisää verkkoja askarreltua.

Porvoon sisähalli aukesi tällä viikolla, ja viikonloppuna olisi tarkoitus mennä korkkaamaan sisätreenikausi. Mahtavaa, kun on lämmin halli 5 minuutin ajomatkan päästä kotoa ja kausikortti lunastettuna! :) Talven tavoitteena on ainakin kontaktien opettaminen Tatsille.

Hupin suunnitelmissa seuraavat kisat on oman seuran agikisat 1.11. Purinalla.

Hammaskontrolli

2009-10-02T20:33:00.002+03:00

Eilen ajeltin jälkitarkastukseen hampilääkärille Tatsin kanssa. Kaikki oli hienosti ja tulos kuulema paljon parempi mitä lääkäri oli uskaltanut toivoa :) Eli onneksi ei ollut turha sijoitus.

Lääkäri kuvasi mallikkaasti onnistuneen hoidon tulokset joka kulmasta ja kiitteli Tatsin kuvauksellisuutta. Tatsi reppana oli niin paniikissa joutuessaan taas lääkärin pöydälle, että pysyi paikallaan kuin suolapatsas kuvaussession ajan. Voi pientä.

Treenirintamalla on ollut viimeaikoina hiljaista, eikä kisojakaan ole pariin viikkon tiedossa. Tatsi on aloitellut vähän ohajustreeniä ja rengasta. Viikonloppuna ajattelin väsätä verkot keppeihin, joten keppitreenikin pääsee pian alkuun ja päästään kohdentamaan sen ylitsepursuava energia johonkin "hyödylliseen". Hupin projektina on keppien sisäänmeno, se kun osuu välillä toiseen, välillä kolmanteen väliin, kun on kiirekiirekiire...

Virallista ja epävirallista

2009-09-15T22:45:00.002+03:00

Sunnuntaina käytiin hakemassa 10 pistettä BATin kisoista. Toka rima alas, kun käänsin liian tiukkaan putkelle. Ja putken jälkeisen hypyn ohi rynnättiin hienosti rinnatusten ;) Mutta muuten hyvä ja vauhdikas rata.

Tänään oli Ojangossa jälleen epikset. Kisaavien rata jäi väliin, koska vielä klo 21:15 ei ollut rataantutustuminen startannut ja väsymys alkoi painaa, kun olin tullut paikalle suoraan töistä. Mentiin kuitenkin hakemaan mölliradalta hylly, mutta rata tuntui kuitenkin hyvältä ja mikä parasta Hupi eteni vauhdikkaasti ja haki esteitä hyvin.

Luppoajalla tehtiin avokulma-keppitreeni kulmista 30, 60 ja 90 astetta sarjalla hyppy-kepit-putki. Melko hyvin Hupi hakee sisäänmenon, jos vain maltan antaa sille tilaa ja aikaa. Loppuviikosta sitten ulmpikulmatreeniä, joka on meille varmasti vaikeampi.

Jesh!!

2009-09-07T22:35:00.003+03:00

Lääkärin mielestä tatsin raatelukalusto näytti hyvältä ja raudat poistettiin. Tatsi sai kärsimyksiensä hyvittelyksi uuden vinkupehmolelun, jota se nyt vinguttelee vielä hieman tokkuraisena nukutuksesta. Toivotaan vaan, että kalusto pysyy siinä minne se on nyt asettunut. Ainakin ennuste on kuulema hyvä, kun kerta homma hoitui "näinkin helposti". Näin voi sanoa vain, jos ei ole elänyt 3,5 viikkoa puolivuotiaan bordercollie-rotuisen oikomishoitopotilaan kanssa!

Myös Hupin elämänilo (lue sähläys ja kohellus) palasi entiselle tasolleen, kun lelut ja luut palautettiin lattialle. Voi tätä onnen päivää ;) Voitte kuvitella, että on omistajallakin hymy korvissa, kun ajattelen huomisaamun stressitöntä metsälenkkiä.

Maanantaina ehkä juhlitaan..

2009-09-06T11:26:00.004+03:00

...jos vimein saataisiin Tatsin raudat pois. Tosin enää elämä rautojen kanssa ei ole tuntunut ihan niin raskaalta. Ehkä Tatsikin on oppinut mikä on sallittua ja mikä ei, joten ihan jokainen keppi ja käpy ei tartu pihalla suuhun.

Tatsin agilitytreenit on alkaneet muutamilla etenemis- ja ohajustreeneillä ja putkeenlähetyksillä. Tavoitteena ollut lähinnä kakaran väsyttäminen uudenlaisella touhulla, mutta aika hauskaa pennun alkuopetus kyllä on! Ja kun itsellä on hieman enemmän tietoa ja taitoa, kuin Hupin kanssa aloittaessa, niin tuntuu, että Tatsi oppii asiat älyttömän nopeasti. Tatsin luonteen mukaisesti "kaikki tehdään täysillä" joten vauhti kiihtyy välillä vähän turhankin paljon. :-/

Hupin seuraava startti on viikon päästä BATin kisoissa Ojangossa.
Alla pari poseerauskuvaa ja kuvia Tatsin paljonpuhutuista hampaista ;) Harmikseni en tajunnut ottaa kuvia ennen operaatiota. Alkuasetelmana kuitenkin ylä- ja alakulmurit oli täysin samalla tasolla, ja alakulmurit painoi yläkitalakeen.

Tuosta katseesta loistaa suuri äly ja viisaus, eikö?!?

Vasemman puolen oikomiskoje. Nastat joiden välissä kumilanka.

Sama lähempää.

Oikealta puolelta vetolanka otettiin pois, koska yläkulmuri oli jo liikkunut riittävästi. Nasta jätettiin vielä varmuuden vuoksi ja ne poistetaan, kun kalusto on kunnossa. Alakulmuri liikui itesekseen ulospäin, kun sille vain saatiin järjestettyä tilaa vetämällä yläkulmuri taaksepäin.

Huonoja ratoja ja pari vähän parempaa (nollavoitto)

2009-08-29T19:36:00.003+03:00

Torstaina päätettiin Hupin kanssa käydä Porvoo-Loviisa kaupunkiottelussa juoksemassa pari agilityrataa. Ei olisi kannatanut. Sähläsin, kiirehdin ja sohlasin, eli ei kiva fiilis episten jälkeen. Siitä kiukustuneena päätin pitää kenraaliharjoitukset kotikentällä perjantaina tämän päivän kisoja ajatellen. Jäätiin suoraan lenkin jälkeen kentälle ja Tatsi jäi tolpan nokkaan "kannustamaan " Hupin rataa. Ja wau mikä meno ja meininki, taitaa Tatsin kannustus vaikuttaa, ku Hupi eteni noin 50% kovempaa ja 30% itsenäisemmin (juu, mittasin ;) kuin normaalisti!

Niinpä tänään Tatsi pääsi kentän laidalle kannustamaan Huppaa huippusuoritukseen ja sepäs kannatti. Hupi nappasi nollavoiton Ojangossa ekassa kisassa! :) Jippii! Toiselta radalta hyvä 10: yksi rima ja keppien keskeytys. Minä jännitin putken jälkeistä suoraa kepeillevientiä ja innoistuin Hupin onnistumisesta vähän liian kovaääniseen kannustukseen ja Hupi tuli pois kepeiltä. Seuraavalla kerralla vähän vähemmän intoilua kesken radan... ;-) Iso Kiitos Joonalle kauhukakaran kaitsemisesta, jotta sain rauhassa keskittyä Hupin kanssa kisaan!

Tatsi pitää huolen, että miedän aamut (ja kaikki muutkin vuorokaudenajat) on aika hulinaa ja vilskettä, joten videokamera jäi aamun lähtötohinassa kotiin. Eli videotodisteita ei tästä päivästä saatu.

Hiljaista treenien osalta, muuten hulinaa...

2009-08-25T00:31:00.002+03:00

Hupin juoksun takia agilitytreenaus on jäänyt vähäisemmälle. Lisäksi Tatsin vahtiminen, jotta se ei rikkoisi "oikomislaitetta", vie kaiken energian ja enemmänkin. Reilu viikko selvittiinkin kuin ihmeen kaupalla, mutta tänään töistä tullessa toisen puolen nastat ja kuminauha oli tipotiessään. Hieman harmitti! Huomenna taas lekuriin niitä korjailemaan... *huoh* En edes tiedä miten se oli ne saanut purtua rikki, kun yhtään puruleluja ei ollut lattialla eikä huonekaluja tai listan nurkkia oltu kaluttu :-/

Aika rankkaa aikaa tämä oikomisaika ainakin näin energisen pennun kanssa - en voi suositella ;-P Mutta toivotaan että saadaan edes haluttu tulos, kun kerta leikkiin on ryhdytty. Eipä se hampaiden katkaisu ja mahdolliset juurihoidotkaan huokuttelevalta vaihtoehdolta kuulostanut.

Positiivisena puolena oikomisajassa on, että on treenattu jäljestystä lähes päivittän Tatsin kanssa, taka-ajatuksena toive nenätyön rauhoittavasta vaikutuksesta. Alkaa namijälki luistamaan ja vähän ollaan kulmiakin treenattu. Harmi vaan, kun en oikeen tiedä miten nyt pitäisi edetä, jättää nameja vähemmälle, enemmän kulmia...???

Niinun agilityopissa

2009-08-16T22:17:00.003+03:00

Hupi pääsi peruutuspaikalle Niinun koulutukseen. En ollut treenannut Hupin kanssa mitään keskiviikon jälkeen, joten motivaatio oli tytsyllä kohdallaan! Treenit meni mielestäni erittäin hyvin ja Hupi näytti parhaat puolensa: ohjautui hyvin ja teki tiukat käännökset. Hupi jopa eteni hyvin eikä kieltoja tullut kuin minun virheiden takia muutaman kerran. Niinulta saatiin todella hyviä vinkkejä ohjaukseen, eli kaikin puolin onnistuneet treenit. Hupi sai jopa kanssatreenaajilta kehuja, kun kuulema työmotivaatio on niin kohdillaan ja muutenkin kivan näköistä menoa. Kyllähän tuommoisen koiran kanssa kelpaa harrastaa - ihana otus! :)

Treenissä huomasin, että Hupin heikoin lenkki (renkaan lisäksi) on kepit. Melko tunnollisesti Hupi ne suorittaa, mutta siihen pitäisi saada hieman raivoa ja tahtoa lisää. Siinä vähän tavoitetta ensi talven pimeisiin iltoihin.

Tatsin perjantaina asennetut hammasoikomiskojeet on tähän mennessä pysyneet hyvin suussa eikä ne näytä neidin menoa hidastavan, päin vastoin. Ainoastaan lelujen "mystinen katoaminen" on hieman kummastuttanut pikkuista, mutta luovuutta käyttäen ollaan keksitty vaihtoehtoista touhua lelujen riepottamisen sijaan (hesarin silppuamista, namin piilotusta, temppujen opettelua). Aika työlästähän pennun jatkuva vahtiminen on, kun ei saisi mitään pureskella - ei edes Hupia! :-/ Onneksi oikominen näyttäisi jo tuottaneen tulosta ja jo muutamassa päivässä kulmurit on liikkuneet melkein haluttuun kohtaan. Toivottaan parasta, että hoito onnistuu ja saadaan alakulmurit säästettyä.

Laitumella

2009-08-16T12:32:00.004+03:00

Vikalla lomaviikolla päästiin vielä paimentamaan pariksi päiväksi Piikkiöön. Hupi on kehittynyt tämän kesän aikana huimasti ja treenaaminen sen kanssa on entistä kivempaa. Tällä kertaa treenattiin suuntia ja poispäin ajoa sekä tietysti hakukaaria, jotka meni melko vaihtelevasti. Tolppa-koira aiheutti Hupille välillä ihmetystä, joten sitä pitää treenailla. Ehkäpä ensikesänä uskalletaan startata kisoissa Kimmon ja Marikan uusilla tiluksilla... :)

Alla kuvia Tatsista katsomon puolelta (kuvat @tollewich). Kiitos kuvista!

Juoksu alkoi tänä aamuna :-/

2009-08-07T14:05:00.002+03:00

... ja leiri jää väliin. Olisipa alkanut kahta päivää myöhemmin, niin oltaisiin päästy leireilemään. No onneksi on oma kenttä, niin voidaan treenailla siinä. Ja eihän taukokaan pahitteeksi ole.

Lomapuuhastelua

2009-08-07T00:23:00.003+03:00

Lomalla on niin kiire, ettei mienaa ehtiä blogia päivittämään.

Viikonloppu vietettiin Piikkiössä paimennusta treenaamassa. Lauantai-illan päätteeksi järjestettin vielä agilityn Piikkiön mestaruuskisat. Tietysti Swedu vei kotikentällään ylivoimaisen(?) voiton ja kantaa nyt PAM (Piikkiön AgilityMestari)-titteliä seuraaviin mittelöihin saakka. Kiitos Kimmolle ja Marikalle hauskasta viikonlopusta!

Tänään käytiin hakemassa kisa-ahdistusta Kotkassa. Jostain syystä jännitin kisoja jo edellisenä iltana, joten kisapaikalle tultua jännitys oli huipussaan. Ohjaus meni taas ihan sähläämiseksi ja ensimmäisen virheen jälkeen mikään ei onnistunut ja kieltoja tuli enemmän kuin jaksoin laskea. Pitäisi saada oma pääkoppa kuriin, että voitaisiin saada onnistumisia kisoissa. Agiradalta tulos hylly, mutta lohdutukseksi kontaktit kuitenkin meni hyvin. Hyppyradalla onnistuin sähläämään virheettä puoleen väliin, jolloin yksi rima alas ja muutaman esteen päästä Hupi kiersi renkaan. Omaa syytäni, kun en odottanut Hupin suoritusta vaan kiirehdin...

Mistähän olen moisen jännittämisen keksinyt? Tähän mennessä en ole osannut jännittää mitään urheilusuoritusta, oli kyse sitten joukkue tai yksilölajeista. No eipä kai auta kuin niellä pettymys ja ilmoittautua uusiin koitoksiin opettelemaan kisaamista. Olisikohan helpompi kuitenkin vaan opettaa Hupille numerot kuin oppia itse ohjaamaan? ;)

Mutta enpä näin vähällä luovuta, joten viikonlopuksi uutta oppia hakemaan HSKH:n agilityleiriltä. :D

Epiksissä Koivukylässä

2009-07-31T00:15:00.002+03:00

Hupi kisasi aluksi mölliradan, jolta tuloksena ainakin kolme hyllyä ja muutama kielto. Ennen rataa en antanut Hupin sählätä tai räkyttää muiden koirien mennessä rataa. Liekö sen takia Hupi oli epävarma ja katsoi mua joka esteen välissä. Eli rata meni ihan mönkään.

Päätin, että kisaavien rata on mentävä paremmin. Ennen rataa Hupi sai vähän riekkua ja katsoa muiden menoa. Niinpä vauhti ja menohalut oli ihan huipussaan ja rata meni hienosti. Vähän oli hieno fiilis! Yksi rima tuli alas, koska valssin ajoitus ja suunta meni ihan pieleen. Tulos 5 ja sijoitus 3. Hupi sai palkinnoksi hienon suuren karvapallon repimisleluksi. Ilo oli katossa sekä omistajalla että koiralla. :)

Myydään ajokoira tai vaihdetaan paimenkoiraan

2009-07-28T22:30:00.003+03:00

Vaihteeksi juoksentelin pitkin metsiä Tatsin perässä, kun se päätti iltapissan päätteeksi lähteä ketun(?) jäljille. Tällä kertaa kettu päättikin edetä takapihan pusikkoa kauemmas, ja Tatsi perässä. Vähän ehdin jo säikähtää, kun haukku kuului kokoajan kauempaa kotoa, eikä Tatsi tullut vaikka huutelin, joten juoksin perässä metsään. Onneksi Tatsi lopulta luovutti ja juoksi kieli roikkuen tyytyväisen näköisenä minun luokse. Todellinen lepopäivä Tatsilla hammasleikkauksen jälkeen.

Hupi löysi tänään ensimmäisen villin kanttarellin metsästä (pienellä avustuksella) ja ilmaisi sen hienosti. Huomenna lisää treeniä :)

Hampaat pois leikkauspöydällä

2009-07-28T11:55:00.003+03:00

Tatsin ylämaitokulmurit lähti eilen lekurin pöydällä. Yhden illan ajan meillä olikin sitten rauhallinen ja sylissä viihtyvä pentu. Rauhallisuutta riitti aamu viiteen saakka, jolloin kaikki edellisiltana patoutunut energia alkoi purkautumaan ja makuuhuone sai uuden sisustuksen. Minä sikeäunisena en herännyt kakaran toimiin ennenkuin Mikko yhdeksän aikaan kyllästyi ja herätti minut siivoomaan: vesikuppi oli nurin ja lattia lainehti, matot rullalla, pissapaperit silpottuna...

Tänään piti olla kuulema päivä levossa, mutta tuon kanssa se on mahdotonta ilman "sopivaa" lääkitystä. Nyt kun lelutkin on pannassa (kun ei saisi kahteen viikkoon mitään pureskella!) on meidän elämä suht haastavaa. Saas nähdä kuinka tikit kestää Tatsin menoa :-/

Leiriltä kotiuduttu

2009-07-26T22:24:00.005+03:00

Viikonloppu vietettiin hyvässä seurassa Aulangolla SAGIn aksaleirillä. Mukaan reissuun lähti 8-vuotias veljentyttö Janette mummoltaan lainaamansa Roosa-sheltin kanssa. Roosa on opetellut jo agilityn alkeet omistajansa kanssa, joten parivaljakon vauhtia ei rajoittanut kuin korkeintaan namipalojen rajallinen määrä. Toivottavasti Roosa ei saanut montaa lisäkiloa reissun aikana... ;D

Leirillä pääsin ensimmäisen kerran Rauno Virran kolutukseen. Meidän ryhmälle varatun rajallisen koulutusajan takia ehdittiin käydä läpi vain seitsemän esteen rata. Mutta siinäkin sain erittäin hyviä vinkkejä mm. valssin ajoitukseen sekä suuntaan. Pääsääntönä valssissa oli, että kaikki liike joka ei vie seuraavaa estettä kohti on turhaa. Kummasti kaarteet pieneni ja meno tuntui sujuvammalta. Olin erittäin tyytyväinen Raunon koulukseen, joten toistekin voisin Raunon oppiin hakeutua.

Hupi sai kouluttajilta kehuja hyvästä ohjautuvuudesta. Minä sain "moitteita" siitä, että pidän Hupia turhankin tiukasti otteessa, eli voisin antaa sen edetä enemmän. Leirituristina toiminut Tatsi sen sijaan "herätti pahennusta" kamalalla mörköiän rähinällään. Hihnan toisessa päässä hermot oli kyllä koetuksella, mutta hengissä selvittiin eikä Tatsista tullut rukkasia ;) Miten oli taas aika kullannut muistot Hupin rähinäiästä...

Janette & Roosa

Turuus taas

2009-07-23T19:27:00.005+03:00

Viikonloppuna käytiin Turussa kannustamassa Huppan sisaruksia ja iskää ja vähän muitakin huippuaksaajia. On se niin huisin hienon näköistä, kun jollain on homma hanskassa! Sweeppu pääsi hienosti jatkoon sunnuntaille, mutta päätti jättää kisat väliin ja lähteä ennemmin lampaita kaitsemaan ;)

Hupi kävi kisaturistina olon lomassa myös paimentamassa. Treenailtiin pääasiassa suuntia ja hakukaarta. Nyt alkaa hakukaari muodostua ja lauman läpi juoksut/räjäytykset on unohtunut. Pidempiä hakuja pitäisi vähitellen alkaa myös treenaamaan. Suunnat on vielä "työn alla" ja Hupin oppimista ei helpota, kun minä välillä sekoilen "come bye" ja "away" käskyissä...

Rimppakinttu (eli Tatsi) on vähän hurrrja paimen, joten sytyttely taitaa tältä kesältä riittää. Ensikesänä sitten alkaa koulutus, kun ikää ja toivottavasti myös itsehillintää on hieman karttunut.

Nam, mustikoita

2009-07-14T22:42:00.003+03:00

Maanantain treenit jäi väliin, kun työpäivä venyi. Treenaamisen sijaan ollaan keskitytty mustikoiden syömiseen. Tatsi ja Hupi viihtyy lenkillä pitkiä aikoja päät mustikkapensaassa maiskutellen.

Ollan me vähän kotikentällä treenailtu, mitä milloinkin on mieleen juolahtanut. Hupin rengas on parantunut huimasti, ja Hupi hakee sitä jo melko itsenäisesti. Vinokepit on saanut keppeihin vauhtia ja intoa, mutta se pitäisi saada vielä siirrettyä suorille kepeille. Tatsin kanssa aloitettiin eteenmenotreenit namikupin voimalla. Sillä on melkoinen sähläys päällä, kun nameja on jaossa, joten en oikein usko sen oppivan yhtään mitään siinä mielentilassa. Joko aika on kullannut muistot Hupin pentuajoilta tai sitten Tatsi on astetta (tai paria) "ehtivämpi" otus.

Syksyn sienestysaikoja silmällä pitäen Tatsi ja Hupi on treenannut kanttarellinetsintää. Tatsi vähän huonommalla menestyksellä, kun se edelleen hotkaisee kanttarellit mielellään masuun. Niin, hittoako niitä muille antamaan, kun voi itsekin pistellä poskeen lihapullan lisukkeena. Hupi sen sijaan on jo edistynyt nurmikkokanttarellien etsinnässä ja pian voisi kokeilla, miten etsintä sujuu metsän puolella. Pitääkin alkaa etsimään hyviä kanttarellireseptejä valmiiksi, kun niiden ylitsepursuavien sienikorien sisällölle pitäisi keksiä jotain käyttöäkin ;) Onneksi sienimetsältä tullessa voi tarvittaessa ajaa torin kautta kotiin... Kuulin myös, että naapurin rouvalla on tiedossa kylän parhaat kanttarellipaikat, joita hän ei muille tietenkään paljasta. Joten varasuunnitelmana, jos Hupia ei jostain syystä kanttarellit kiinnostakaan, ollaan Tatsin kanssa treenailtu hieman jäljestystä... ;)

Taaaaas lekuriin ja antibiotteja

2009-07-09T10:26:00.003+03:00

Tatsi reppana sai taas antibiootit. Johan se oli viikon ilman, ja pissanäytteen kontrollissa taas pöpöjä. Epäreilua, kun pienen pitää sairastaa. Tosin eipä se tunnu paljon menoa hiljentävän, tai siis enhän mä tiedä mikä ikiliikkuja se olisi, jos olisi täysin terve :-P

Hupi treenasi illalla hyppytekniikka viidellä peräkkäisellä lähekkäin olevalla hypyllä. Maanantain treeneissä koutsi piti hyppytreenit, jotka alkoi Hupin osalta kuperkeikalla (oikeesti!). Se kiihdytti vauhtia hyppysuoran loppua kohti ja viimeinen rima yllätti, kun oli katse lukittuna suoran lopussa olevaan palloon :D Onneksi Hupi on nopea oppija ;) ja seuraavalla kerralla se muisti hypätä viimeisenkin riman, tosin palkkakin oli vaihtunut pallon sijasta namiin. Vain bc voi saada niinkin simppelistä treenistä niin haastavan...

Illalla käytiin vielä nauttimassa kesän ensimmäisistä makoisista mustikoista takapihalla. Tatsikin oppi nopeasti mistä niitä löytyy ja viihtyi pää puskassa Hupin kanssa maiskutellen :)

Repolainen

2009-07-08T12:15:00.002+03:00

Videokameraan tallentui koirien nukkuessa takapihalla juhliva kettu. Eli eipä onneksi ollut mäyrä naapurina. Kettu ei taida helposti koirien kimppuun käydä. Aika sisukas sissi kyllä, kun jaksaa olla jatkuvasti koirien höykytettävänä, kun metsää olisi missä majailla. Tietysti ulos unohtuneet roskapussit houkuttelee helpolla saalilla... Täytyypä olla tarkempana.

Petojahdissa

2009-07-07T23:35:00.003+03:00

Eilen illalla puolen yön aikaan, juuri ennen nukkumaan menoa Tatsi näytti haluavan ulos pissalle. Niinpä laskin se takaovesta ja samalla sekunnilla se säntäsi hirveällä rähinällä polkua pitkin metsään noin 50 metriä. Huhuilin hetken ovella ja rähinä vain jatkui etäällä. Laitoin oven kiinni ja jätin rekun räkyttämään ja menin pukemaan vaatteet päälle, jotta pääsen koirajahtiin. Kun pääsin 10 metrin päähä Tatsista, se siirtyi aina vaan syvemmälle talon takana olevaan pieneen ryteikköön räkytys yltyen. Hermot sauhuten viskasin ensin kolinapurkin ja sitten pari halkoa metsän siimekseen, jos se olisi säikäyttänyt Tatsin tulemaan luokse. Ei mitään vaikutusta. Vähän alkoi tätä kaupunkilaislikkaa hirvittämään, että mikä peto siellä metsässä vaanii. Niinpä takaisin sisälle taskulampun hakuun ja herätin vielä Mikon tueksi ja turvaksi. Onneksi vihdoin Tatsi uskoi Mikon luoksetulokutsua ja juoksi täpinöissään sisälle. Argh, ja vielä piti makupaloja syöttää tuollaiselle epelille, kun tuli sisään...

Tänään sitten meni petopartio (minä, Janna ja Joona) etsiskelemään jälkiä otuksesta. Koirat on aiemminkin ollut jahtaavinaan(?) pimeässä jotain elukkaa sinne ryteikköön, joten nyt päätin etsiä josko jonkun otuksen pesä sieltä löytyisi. Muutama vuosi sitten näin lähistöllä mäyrän, joten niitäkin saattaa siellä majailla. Pesää ei onneksi löytynyt, sen sijaan kyllä joku meidän ulos unohtuneesta roskapussista kaivettu majoneesipurkki, Hupin kadonnut kumipossu raadeltuna ja muutama muu roska. Kiinnostaisi kyllä tietää mikä otus nuo roskat on tuonne kantanut. Asia jäi kuitenkin vaivaamaan, joten ensiyöksi jätän videokameran kuvaamaan takapihalle jätettyä "syöttiä", jos saisin eilisen hiipparin ikuisetettua. Vähän (liian) jännnää asua täällä korvessa. ;D

Tänään oltiin vaihteeksi...

2009-07-02T00:34:00.004+03:00

...HAUopenissa :D Eli aikamoinen episputki päällä Hupilla. Startit tulevat kyllä tarpeeseen, kun seuraavat viralliset kisat meillä on varmaan elokuun puolella.

Kisaavien radalla päästiin taas puoleen väliin virheettä, jonka jälkeen putken ulostulon jälkeiset hypyt tuotti harmaita hiuksia ja loppurata jatkuikin samaan malliin. Oma kiire näytti jälleen olevan hirmuinen, mutta Hupi eteni kivasti. A:n Huppa suoritti kahdella loikalla ylös ja yhdellä hurjalla loikalla alas, eikä siis ottanut kontaktia :-/ (vaikka Seppo ei sitä huomannutkaan) On tainnut jäädä A-treeni apupalikoiden kanssa liian vähälle.

Mölliradalle laitettiinkin sitten A:lle apupalikat, jotta Hupi ei keksi loiskaista A:ta uudelleen. Koko keskittyminen jäi nyt A:n suoritukseen ja sitä seuraavan hypyn jälkeen tuli täydellinen sähkökatkos pääkopassa, enkä muistanut ollenkaan minne rata jatkui. Olin tietysti pahoillani kun pilasin Hupin radan, joten huikkasin ajatuksissani Hupille vielä kovaan ääneen "Sorry", mikä tietysti nauratti yleisön lisäksi itseäni sen verran, että loppurata oli sitten sen mukaista. Mutta hauskaa oli ja A meni oikein :)

Tolkkis tiimin mini-säkäluokan edustaja harjis Potti ohjastajanaan Janna ottivat hienon nollan uransa toisesta agilitystartista. Onneksi sentään jollain pysyy paketti kasassa maaliin saakka. Onnea! :)

Video tulossa...

Taas HAUopenissa

2009-06-30T00:15:00.002+03:00

Tänään käytiin taas hakemassa lisää kisakokemusta pörinällä. Möllirata oli erittäin suoraviivainen ja sitäkin vaikeampi meille. Jostain kumman syystä minua jännitti normaalia enemmän ennen starttia ja ehkä siitä johtuen Hupi "kysyi luvan" ennen jokaista estettä. Niinpä radasta ei kovin sujuvaa tai onnistunutta tullut.

Kisaavien rata oli mukavalla tavalla haastava, joten otin tavoitteeksi selvitä kymmenen ensimmäistä estettä virheettä. Päästiin tavoitteiseen, joten ei auttanut kuin olla tyytyväinen. Tällä kertaa Hupi eteni paremmin, mutta myöskään minä en jännittänyt samalla tapaa ennen starttia. Täytyy vaan oppia pitämään oma pääkoppa kurissa, niin eiköhän homma joskus ala sujumaan ;)

Kiitos Jannalle koirien kuskaamisesta kisapaikalle :)

HAUopenissa

2009-06-24T22:52:00.004+03:00

Tänään päästiin kisaamaan epiksiä aurinkoisessa ja vähän turhankin lämpimässä säässä. Rata oli pelottavan vaikea takaakiertoineen ja avokeppikulmineen. Tällä kertaa päätin keskittyä olemaan rauhallinen ja ryntäilemättä. Osin taisin onnistuakin, ainaan en ollut ollenkaan hengästynyt maaliin tullessa :D

Hupi eteni kivasti aina kun vain muistin itse liikkua. Kontaktit oli hyvät. Avokeppikulmakin onnistui tuurilla ;) Rata päättyi kuitenkin jo alussa hyllyyn, kun Hupi kävi kurkistamassa A:n jälkeen edessä tyrkyllä ollutta putken päätä ja minä huomasin sen aikeet vähän turhan myöhään. Eli olin tyytyväinen suoritukseen virheistä huolimatta, sillä rata oli meidän tasoisille agiliitäjille melko vaativa.

Juhannuskisat Turussa

2009-06-20T17:57:00.008+03:00

Päivitys:
Huppan nollarata. Aika huvittava tuo hypyn nro 8. jälkeinen ohjaus. Hupi on aika mestari lukemaan ajatuksia, kun selviytyi tuostakin ilman suurempaa sählinkiä ;)

Huppa kaappasi ensimmäisen nollansa agilityradalta Anne Saviojan tuomaroimana, sijoitus taisi olla 7. Asko Jokisen rata olikin sitten astetta vaikeampi ja meidän meno oli aika moista sähläystä, tuloksena hylly.

Kisojen jälkeen käytiin vielä laitumella lampaita ihmettelemässä Hupin, Tatsin, Zaggan, Liipparin ja Hilman kanssa.

Päivitys:
Sunnuntain kisoista hylky. Vähän liian vaikea rata meille ja ohjaajalla lisäksi liika kova kiire. Kotiin reenaamaan ;-P

Iltapäivällä käytiin vielä paimentamassa. Huppa on hurjan hyvä ja innokas. Hakukaari oikean kautta alkaa jo vähitellen näyttää hakukaarelta. Vasen on työn alla. Tatsikin pääsi höpsöttämään laitskalle ja hauskaa näytti olevan. Ainakaan intoa ei tunnu puuttuvan.

Viikonloppu lepoa

2009-06-14T02:41:00.002+03:00

Molemmat rekut kävi Piiran käsittelyssä lauantaina, joten loppuviikonloppu menee rauhallisissa merkeissä. Tatsikin oli onnistunut saamaan itsensä vänkyrälle, mutta näytti nauttivan "oikaisusta" pienen alkurimpuilun jälkeen.

Lääkärissä

2009-06-11T22:46:00.006+03:00

Tatsi kävi eilen pissatulehdusten takia otattamassa kontrollinäytteen. Illalla alkoikin sitten taas oireilu ja aamulla soitin viljelytuloksen, jonka jo arvasinkin. Taas uusi antibioottikuuri päälle. Jo kolmas...

Tänään käytiin Talviolle näyttämässä Tatsin askellusta ja se ontui edelleen selkeästi oikeaa takajalkaa. Kuvattiin lonkat ja varmuuden vuoksi myös polvet (omistajan mielenrauhan takia), vaikka Talvio uskoi niiden olevan kunnossa. Kuvat oli onneksi kaikin puolin terveet eli sieltä ei syytä ontumiseen löytynyt. Lämpöä sillä oli vähän. Kuulema Tatsin syömä antibiootti on aiheuttanut joillekin collieille erityisesti takapään nivelvaivoja. Niinpä antibiootti vaihtoon ja viikon tulehduskipulääke helpottamaan pienen oloa. Toivotaan, että syy olisi siinä ja kivut lakkaisi. Sääliksi käy pientä, vaikka ei se näytä hirveästi lääkärillä käyntejä stressata eikä mahdolliset kivut paljon vauhtia hiljennä.

Huppa on jäänyt nyt vähän paitsiolle. Tiistaina treenattiin kevyesti maanantain treeneistä hampaan koloon jääneitä kuvioita omalla pihalla. Alla pari aamulla otettua söpöstelykuvaa meidän otuksista.

Ontumista :(

2009-06-09T09:32:00.002+03:00

Eilen aamuna huomasin, että Tatsi ontui levon jälkeen oikeaa takajalkaa. Heti tietysti kävin piinaamaan itseäni kaikilla kauhukuvilla nivelvaivoista. Olin jo muutaman päivän ajan miettinyt, että onko Tatsi hieman jäykkä ylös noustessa vai kuvittelenko vaan. Olen ehkä hätäinen, mutta nyt on aika Talviolle varattu torstaiksi. Ehkä oman mielenrauhan säilyttämiseksi ja jotta saisi sitten kerralla oikeaan osuvan diagnoosin - oli pikkurekku sitten terve tai ei. Toivotaan tietysti vaan jotain kasvukipuja tai venähdystä...

Huppa oli eilen treeneissä taas huippureipas eikä kieltoja tullut. Eli palkkauksen korjaaminen on auttanut varmaankin. :) Seuraavat kisat on sitten juhannuspäivänä.

omaa ja juhan treeniä

2009-06-03T23:08:00.002+03:00

Eilen piti vaan vähän treenailla takaakiertämistä, mutta taisi se teenin pituus vähän venyä. Oli niin hauskaa, Hupi sopivassa oppimisvireessä ja homma tuntui luistavan. Kiitos Marikan aksavinkkien, kun Hupin kiellot on tuntunu vähentyneen. Vinkki oli niinkin yksinkertainen, että pitää vaatia esteen suoritus. Nyt olen oman mokan/kiellon jälkeen antanut palkan, joten ei ihmekään, jos Hupi välillä päättääkin tulla viereen palkkaa kinuamaan esteen suorittamisen sijaan.

Tänään Juhan treeneissä oli sopivan haastava, mutta myös vauhdikas rata. U-putki puomin ylösmenon sivuilla oli haastellinen, mutta Juhan ohjausneuvo tuntui toimivan liki 100 prosenttisesti, ja oikea ohjaus voitti tosiaan putken suiden imun :D

Nyt pidetään 2kk tauko Oreniuksen opista ja keskitytään treenailemaan vähän helpompia ratoja, jotta saataisiin varmuutta kisoja varten. Myös pieniä tekniikkatreenejä pitäis ehtiä tekemään enemmän ratatreenien lisäksi.

Tatsi kulumiset: Kävin näyttämässä Tatsin purukalustoa lääkärissä, kun yläleuka on noin 6mm pidempi kuin alaleuka ja toinen alakulmuri osuu ikeneen :( Hammaslääkäri määräsi kulmurin "venyttämistä" 3x15min päivässä!! Eikä mukaan saanut edes reseptiä rauhoittavia varten ;) Kuulema lopullista purentaa ei voi vielä tietää, eli voi kasvaa huonommaksi tai paremmaksi.

Epikset

2009-05-28T22:57:00.003+03:00

Tänään käytiin suorittamassa 2xkisaavien rata ja 1xmöllirata IHAHin epiksissä. Kisaavien rata oli sopivan tasoinen, mutta meidän ensimmäinen startti "kaatui" taas kerran rengasongelmaan, kun Hupi hyppäsi renkaan ohi. Loppurata olikin sitten vähän sitäsuntätä. Toinen startti meni paremmin, tosin tällä kertaa Hupi taas törmäs renkaaseen. Mutta kontaktit hienoja, sekä juoksu A että puolmin pysäytys :D

Möllirata oli kivan vauhdikas ja kontaktit hienot :)

Alla vielä kuvia maanantailta. Tatsi ei uskaltaunut vielä uimaan, vaikka mieli teki ;)

Lomaa, agilityä ja lampaita

2009-05-26T10:23:00.002+03:00

Sunnuntaina oltiin katsomassa kovin vaihtelevassa säässä spky:n paimennuskisoja Somerolla. Välillä rakeita niskaan ja välillä aurinko paistoi niin kauniisti.Kovin on opettavaista seurata pellon laidalta miten lampaat käyttäytyy missäkin tilanteessa ja kuinka tärkeää ennakointi ja oikea ajoitus on.

Illalla mentiin vielä Marikan kanssa Paimennuskoulun laitumelle treenaamaan Huppan, Zaggan ja Fleetin kanssa. Hupilla on edelleen hyvä fiilis ja se kestää koulutusta, joten edistystä on tullut huimasti viime kesään nähden.

Maanantaina mentiin taas aamupäivällä laitumelle koko poppoo. Treenailtiin Hupin kanssa vähän hakukaaren alkeita, suuntia sekä etäisyyden pitämistä lampaisiin. Huppa kun niin mielellään hiippailisi kuljetuksessa vähitellen lähemmäs ja nenä melkein kiinni lampaan peppuun ;D Kun pääsee omin päin ilman kiirettä pyörimään laitumelle koiran ja lampaiden kanssa, tuntuu että jotain alkaa itsekin oppimaan ja Kimmon & Marikan neuvot alkaa vähtellen ehkä aukenemaan: rauhallisuus, sopiva paine, vaadi, kehu, auta... ja kaikki tämä oikea-aikaisesti ;)

Tsatsikikin (alias Tatsi) huomasin lampaiden olemassaolon jossain vaiheessa päivää, ja oli innostunut menemään katsomaan niitä lähemmin. Niinpä laitettiin pieni peto hihnan perään ja laitumelle. Aluksi lampaankakka voitti kaiken muun, kunnes jotain naksahti ja kakka unohtui, kun Tatsi kirmasi lampaille. Hauskaa sillä näytti olevan, joten toivotaan että into säilyy ja voimistuu iän karttuessa.

Illalla käytiin vielä epiksissä Ojangossa ottamassa pari kieltoa mölliradalta. Kilpailevien rata oli aika vaikea, mutta olin ihan tyytyväinen toiseen yritykseen, kun päästiin puoleen väliin virheettä. Torstaina seuraavat epikset.

Hyllytilaa

2009-05-21T15:25:00.003+03:00

Tänää käytiin hakemassa Ojangon hyppyradalta lisää hyllytilaa. Jännitin kisaa jostain syystä normaalia enemmän, kun pelkäsin että Hupi kaahottaa ihan omia reittejään. Rataantutustumisen jälkeen jännitin eniten alun putkihässäkkää ja keksin kaikki mahdolliset tavat mitä siinä voi mennä pieleen: En ehdi persjättöön, Hupi ei tule käteen valssin jälkee jne..

Kun oma vuoro tuli, niin kappas vaan, tuo stressaamani kohta menikin hyvin. Ehdin hienosti ja Hupi ei painanut selän taakse. Kaikki keskittymiseni oli ilmeiseti mennyt tuohon kuvioon, koska sitä seuranneen takaahypyn ohjaus onohtui ja kieltohan siitä tuli. Sen jälkeen vissiin aloin löysäilemään ja Hupi tietty huomaa minun mielialan muutoksen ja kävi "kysymään lupaa" ennen jokaista estettä. Seurauksena 3xkielto ja hylly.

Harmittaa kun piti mennä taas mokaamaan. Hupi oli niin unelmatuulella, suht rauhallinen, kuunteli hyvin eikä sohlannut mitään edes lähtöalueella. Ilmeisesti tuttu kisapaikka sopii hyvin Hupille. Myöskään rata ei ollut niin suora ja vauhdikas kuin olin pelännyt, joten sen puolesta ihan kiva rata. Nyt en oikeen tiedä pitäisikö treenailla lisää ja jättää vielä kisaminen vai vaan sisulla lähteä hakemaan lisää kisakokemusta hyllyistä piittaamatta. Maanantaina ainakin epiksiin...

Videokamera jäi kotiin, joten tämä komedia jäi (onneksi) ikustamatta ;)

Kauniita koiria kalliolla

2009-05-17T23:20:00.006+03:00

Innostuin tänään kuvaamaan koiria, kun sää oli niin upea. Hupi on mitä helpoin kuvattava, kun se patsastelee mielellään paikallaan kameran edessä. Tatsi ei sen sijaan linssin edessä viihtynyt, joten tarvitsin Mikon avustajaksi kuvassessioon. On se Hupi niin kaunis :) Tatsin kuvia katsellessa ei voi kuin naureskella - sen verran veikeän näköinen otushan se korviensa kera on ;)

Hupi on treenannut aksaa ahkerasti, koska seuraavat kisat alkaa jo jännittämään. Menin ilmoittamaan meidät ensi torstaiksi hyppyradalle Ojankoon. Käytiin perjantainan rakentamassa Ojankoon joku vanha 1-luokan rata ja ajattelin treenata sen kisamaisesti läpi. Viereisillä radoilla oli paljon treenaajia, joten Hupi nosti "kisafiiliksen" päälle, ja sitten mentiin. Vahtia riitti vähän liikaakin, mutta aivot taisi jäädä ensimmäisen riman taakse... :-/ Ykkösluokan radat tuppaa olemaan melko suoraviivaisia, joten suoran päässä oleviin käännöksiin saa kiihdytettyä valtavan vauhdin, mitä ei sitten noin vain hiljennetäkään. Niinpä minun epätoivoinen valssi päättyi törmäykseen :( Usean huonon yrityksen ja hetken pohdinnan jälkeen kokeilen valssin sijaan takaa ohjausta ja se toimiikin Hupille huomattavasti paremmin, ainakin tällaisessa mielentilassa. Saatiin lopulta rata suoritettua läpi asiallisesti, mutta eipä tämän treenin pohjalta kovin varma olo jäänyt kisoja ajatellen...

Hieman velmu ilme Huppalla...
Koira ja korvat ;)

Pelottavan näköinen peto...

Takaisin arkeen

2009-05-10T23:36:00.003+03:00

Nyt on lomat pidetty ja huomenna on mentävä takaisin töihin. :(

Loppuviikosta ollaan touhuiltu kaikenlaista koiruuksien kanssa. Pikkupedolle on opetettu raakaluiden syöntiä. Raaka ruoka saa Tatsin sisällä asustavan pienen ja erittäin ahneen pedon heräämään, joten ensimmäinen luunsyöntiyritys päätyi hippaleikkiin ja lopulta hampaanreikään minun sormessa :-/ Ei hyvä. Vahingosta viisastuneena seuraavat luunsyöntiharjoitukset tehtiinkin sitten vessassa, josta Tatsi ei päässyt pakenemaan aarteensa kanssa.

Huppan kanssa ollaan omalla kentällä treenailtu käteen tulemista, kun edelleen hupi meinaa vähän liian usen livetä selän taakse. Lisäksi tehtiin vähän A-treeniä. Treenit sujui hyvin, saas nähdä näkyykö se huoisissa treeneissä Ojangossa ;)

Tänään innostuin tekemään Tatsille elämänsä ensimmäisen jäljen Kokonniemen nurmelle. Ei ihan vielä idea tainnut aueta, enkä minä oikeen tiedä miten jälkeä pitäisi opettaa, mutta makkarat maistui kuitenkin ;D

Vaihteeksi agilityn yritystä...

2009-05-05T14:59:00.003+03:00

Eilen oltiin ekoissa treeneissä Susanna Turtiaisen koutsaamana Ojangossa. Hyvät treenit ja erittäin hyödyllisiä vinkkejä. Olin kuvitellut, että Hupi ei osaa vielä keppikulmia, mutta syy olikin vain mun ohjauksessa ja siinä etten luottanut Hupin taitoihin. Heti kun Susa patisti minua antamaan tilaa Hupille mennä oikeaan väliin, niin jopas jotakin, Hupihan osasi! :D

No siihen ne onnistumisen elämyksen sitten lopuikin. En tiedä mikä minuun oli mennyt, ehkä paimennusvaihde oli jäänyt päälle, kun en vaan saanut ohjattua kolmea estettä pidempiä pätkiä oikein :( Ja ne kaaaaaarrooooksien laajuudet... heh heh....olisi ollut hyviä hakukaaria :) Lisäksi (jostain kumman syystä ;) käytän vastakkaista kättä melkein joka kohdassa, joten tällä kertaa sen käyttö menikin kieltolistalle.

Nooh, kaikesta sähläyksestä huolimatta Susa kelpuutti meidät treeniryhmäänsä. Jee! :)

Paimennusta ihanassa säässä :)

2009-05-03T22:32:00.005+03:00

Aurinkoinen Vappu ja sitä seurannut viikonloppu meni Piikkiön pellolla koirien kanssa hyvässä seurassa. Kevään ensimmäinen paimennusturnee oli tällä kertaa neljän päivän mittainen, eli ehdittiin hyvin ensin palautella mieleen vanhoja oppeja ja viimeisinä päivinä opetella jotain uuttakin. Hupin ensimmäisen päivän teema tuntuikin olevan "hajoita ja hallitse" eli aikamoista sohlausta. Kun suurin alkuinto oli saatu purettua niin aivotkin ehdittiin ottaa mukaan hommaan. Alettiin opettelemaan Hupin kanssa suuntia sekä hakukaaren alkeita. Tänä keväänä edelliskevään "nössötyksestä" ei ollut tietoakaan, vaan Hupilla oli kova hinku päästä toteuttamaan itseään lampaiden liikuttelussa ;)

Tatsi ei vielä lampaista suuremmin piitannut, vaan keskittyi kuivaharjoituksiin laitumen laidalla. Onneksi leikkikavereita piisasi tällä reissulla, joten joskus jopa ylitsepursuava energia saatiin ainakin osin kohdistettua Essin ja Aunen kanssa riehumiseen.

Pennun elämä on toisinaan yhtä leikkiä...

2009-04-29T16:05:00.004+03:00

Uusi Ikean mustekala oli hetkessä palasina, mutta hauskaa oli sen aikaa kun se kesti :D

Naapurin harjis "Pomo" rökittämässä Tatsia

Menetetyt pulisongit :(

2009-04-24T00:04:00.005+03:00

Tänään järkytyin, kun huomasin että Huppan upeat pulisongit on karissut pennelin terävien naskalien raastamina :( Milläs nyt näyttelytuomarit hurmataan antamaan se sininen nauha??!!? No, onneksi en ole vielä näyttelyyn Hupia uskaltanut ilmoittaa, eli ehtiihän ne kasvattaa vielä takaisin ;P

Treenailtu ollaan aksaa Huppan kanssa reippaasti, mutta aika nihkeällä menestyksellä. Treenit ei vaan ole oikeen luistaneet. Tänään oli tarkoitus treenata irtoamista "haltuunoton" jälkeen, mikä huomattiin haasteelliseksi eilisissä treeneissä. Treeni ei vaan luistanut alkuunkaan, Hupi oli ihan ylikiinni pallossa eikä tehnyt mitään. Kieltoja, pyörimistä... Argh! Muutettiin harjoitussuunnitelma ihan pentutason etenemistreeniksi, hyppy putki hyppy. Ja muutama muu parin hypyn irroittelukuvio ja lopetettiin treeni. Kiitos Joonalle palkkausavusta, niin saatiin Huppa irtoamaan. Pitää visiin jättää leluilu taas vähemmälle. Mutta minkäs teet, kun on lattiat vuorattu tällä hetkellä Tatsin leluilla :-/ Haastavaa...

Mutta pienet takapakit treeneissä ei lannista Huppan ja Tatsin yhteistä riemua :)

Selätys.

Heidi teki Tatsille köysilelun ruotsin väreillä, jos se vähän helpottaisi koti-ikävää. ;)

Mitkä korvat!!

Harvinainen hetki: Paikallaan ja hereillä (ainakin melkein).

Pieni pitää kiireisenä

2009-04-21T21:53:00.003+03:00

Eipä ehdi plokiin kirjoitella, kun kokoajan joku roikkuu lahkeessa, pissailee matolle, leikkii vesikupinkanssa, haastaa leikkimään, pissaa uudelleen... :D

Eilen ja tänään ollaan kuitenkin vähän Huppan kanssa aksailtu omalla kentällä. A on tehotreenissä. Olen jättänyt välillä alempaa palikkaa pois ja hyvin Hupi edelleen otta kontaktit. Täytyy kokeilla miten huomenna Juhan treeneissä, kun vire on korkeampi kuin kotikentällä. Tosin eilen Tatsi oli kentän laidalla häkissä kannustamassa treenejä, mikä vaikutti Hupin menoon positiivisesti. Eli vahti kiihtyi ja Hupi oli normaalia pihatreeniä terävämpi. Hyvä hyvä :)

Hupi ja penneli tulee nyt hyvin juttuun ja vauhti on välillä aika hurjaa. Ulkona omalla pihalla Tatsi on huisin rohkea ja meinaa mennä omia menojaan, mutta onneksi vielä metsässä kävellessä se pysyy melko tiiviisti lähellä. Täytyy käydä ostamassa vilkkuvalo pantaan, kun iltapissalle mennessä pelottaa, että Tatsi päättä tehdä katoamistemput eikä tuollaista pientä mustaa otusta sitten löydä millään... :-0

Hulinaa ja tohinaa

2009-04-19T12:06:00.014+03:00

Kaikenlaista ollaan ehditty touhuilla sitten viimepäivityksen. Viikon verran oltiin Tahkolla hiihtämässä Huppan kanssa! Vitsit oli huisin hauskaa mennä ihan oikealla ladulla Huppa edellä kieli pitkällä kirmaten :D

Viikonlopuksi Huppa joutui hoitoon Roosan ja Viivin luokse, kun me Mikon kanssa ajettiin Ruotsin laivaan, josta matka jatkui aamulla Tranåsiin Gittanin luokse. Matkamuistoksi mukaan tuli vajaa 9vkon ikäinen bordercolliepentu "Tanja", toiselta nimeltään "Tatsi". Kotimatka meni hyvin, tosin laivalla Tatsi piti pienen konsertin hyttinaapureille. Ruokitiin ja leikitettiin ensin Tatsi ja lähdettiin sitten iltapalalle kerrosta alemmas kahvilaan. Kun päästiin pöytään istumaan Mikko kuuli jostakin vaimeaa vikinää. Ajateltiin, että eihän se voi meidän hytistä saakka kuulua, mutta menin kuitenkin varmuuden vuoksi katsomaan. Siellähän se riiviö huusi ja rämisteli häkkiä aivan kuin jokin olisi ollut pahastikin pielessä. Ja vinkuna tietysti lakkasi heti kun tulin hyttiin. Toivottavasti tuo ei ole reaktio kun lähden huomenaamuna töihin... :-/

Kotona Tatsi ei paljon ujostellut, vaan hetken haistelun jälkeen vahti oli hurja ja viherkasvit meinasi saada kyytiä. Hupi tuli hoidosta kotiin eikä aluksi halunnut edes huomata koko pennun olemassaoloa. No pienen alkuahdistuksen ja mökötyksen jälkeen alkoi hippaleikki maistumaan Hupillekin :) Nyt on onneksi päiväuniaika ja ehdin päivittää blogia...

Huh huh, en muistanutkaan kuinka_paljon_näissä_pikkuotuksissa_voikaan_olla_virtaa :-O

Maria, Mikko, sylissä Tatsi ja edessä Tatsin äiti Filippa

Gittan, Tatsi ja Filippa.

Tatsi vesikipon kimpussa.

Tatsi uusi nalle nimeltä "Björn"

Aluksi pelottava ja sitten hurjan hauska tutustuminen peiliin.

Even rakkaalle muistolle

2009-04-02T22:15:00.005+03:00

Eve, Eppa, Epardi - Rakkaalla hauvalla on monta nimeä.
Kuvia iloisen Eppan elämän varrelta 23.4.1999-2.4.2009

Aksaa maanantaina

2009-03-31T08:15:00.003+03:00

Tänään treenattiin Hupin kanssa pörinällä vähän pidempi treeni, jonka aiheena oli A sekä poispöinkääntö/takaaleikkaus. A:n kontaktit sujui hyvin, tosin pidän edelleen siinä niitä putkia. Suunnittelin tekeväni uudet pienmmät putket ja sitä kautta häivyttävän ne vähitelle. Saas nähdä kuinka käy.

Takaaleikkaukset alkoi sujumaan pienen hyörimisen ja pyörimisen jälkeen. Puomiakin tehtiin ja se menee hienosti. Hupi on tosin aika paljon matalammassa "vireessä" kun ollaan itsekseen tyhjässä hallissa treenaamassa kuin esim Juhan treeneissä, jossa on mm. Nisse kannustamassa kovaäänisesti. Eli kontaktit voi sitten olla kisoissa jotain ihan muuta kuin näin rauhassa itsekseen treenaillessa... :-/

Eilen tilattiin Hupille uudet vetorensselit, eli valjaat, köysi ja vetovyö. Nyt on sitten oikeaoppiset vetovaljaat niin kelpaa hiihdellä Tahkolla ensiviikolla :D

Hiihtoa, agilityä, hiihtoa

2009-03-26T23:16:00.004+02:00

Tiistaina mentiin taas jäälle hiihtämään, ja tällä kertaa Hupi ei enää yrittänyt purra suksia poikki. Aluksi Hupi sai verrytellä vapaana ja paluumatkaksi kytkin Hupin kiinni vetoköyteen ja sitten mentiin! :D Vitsit tuo on mahtava laji!

Keskiviikon Juhan treenien rata näytti vaikealta ja säkkärältä eikä aluksi meinannut tulla mistään mitään, kun kiire oli taas liian kova ja yksi pikku sivuseikka, eli se koira, meinaa unohtua aina jonnekin. Erityisesti pitkät estevälit on ongelmallisia minulle. Loppuradassa päätin Juhan kehoituksesta unohtaa kiireen ja oikeasti katsoa mitä Hupi tekee. Ja se tosiaan tehosi, eli puhdas suoritus ja kuinka hyvältä se tuntuikaan. Tunnin opetus: muista koira. ;)

Tänään taas kiirehdittiin töiden jälkeen jäälle hiihtämään ennen pimeän tuloa. On todella mahtavaa ja rentouttavaa hiihtää aavalla merenjäällä iltahämärässä, kun muita ulkoilijoita ei näy missään. Menomatkan Hupi juoksi vapaana ja takaisinpäin tultiin taas täysiä, kun Hupilla ei taida vetohiihdossa muita vaihteita ollakaan. Ehkä hieman pidempi lenkki opettaisi Hupinkin säästelemään voimiaan.

Ihana kevätpäivä

2009-03-22T17:00:00.004+02:00

Tänään ollaan ulkoiltu koko päivä, kun ei raaski sisälläkään tälläisellä mahtavalla kelillä nyhvätä. Mentiin porukalla Emäsaloon meren jäälle kävelemään ja riehumaan Roosan ja Viivin kanssa. Mukaan lähti myös perinkarvatonkoira Tino 6kk. Evelläkin oli kova into lähteä jäälle, joten eikun Eppa pulkkaan ja menoksi :)

Samalla reissulla käytiin Hupin kanssa kokeilemassa vetohiihtoa jäällä. Aluksi Hupi ei voinut sietää suksien suhinaa ja syöksyili kiinni suksiin yrittäen purra ne katki. Pienen totuttelun jälkeen vauhti löytyi ja hauskaa oli!

Selitys Hupin äkillisesti pahentuneeseen iho-oireiluunkin löytyi. Hupi oli onnistunut perjantaina hoidossa ollessaan tyhjentämään kissanruokakipon nappulat. Eipä ihme että korvat ja turpa punotti... :-\

Allergia vaivaa yhä

2009-03-22T09:48:00.003+02:00

Silmät rähmii ja korva punottaa :( Luulin jo, että allergiaruoka oli auttanut, kun näytti että Hupin kuono ja silmänympäryksen iho oli palautunut liki ennalleen kuukauden dieetin jälkeen. Muutaman päivän kuitenkin toinen korvanlehti on punoittanut ja silmät oli tänäaamuna rähmäiset. Ihan mahdotonta on kyllä vahtia, että Hupi ei saa mitään muuta suuhunsa kuin omia nappuloita. Eve loiskuttaa syödessään vettä ruokakupistaan jokapuolelle, ja Hupi syöksyy heti tilaisuuden tullen lattiaa nuolemaan. Lisäksi ostin kyllä koirille hirvennahkaiset puruluut, jotta niillä olisi edes jotain luita pureskeltavana. Siihenkin tietysti voi olla lisättynä kaikkea muutakin sontaa ja se on nyt voinut aiheuttanut tän takapakin... :( Olen miettinyt jo raakaruokintaan siirtymistä, kun vaihtoehdot on aika vähissä. Mutta sekin on vähän pelottavaa, kun mulla ei ole mitään tietoa mitä kaikkea koiran pitäisi saada ruoastaan. Varmaan pelkkä lihakimpale aamuin-illoin ei taida ihan täyttää kaikkia ravintosuosituksia :D

Keskiviikkona oltiin taas pitkästä aikaa Juhan treeneissä, ja Hupi oli mahtava. Kääntyi niin hiennosti ja herkästi. Ongelmana oli aluksi selän taakse "painuminen", mutta kun otin lelun kätteen, niin se ongelma jäi pois. Kepeille vienti oli sen verran vaikea 135deg kulmasta, että jätin sen suosiolla väliin. Pitäisi päästä treenaamaan noita vientejä. Onneksi naapuri kävi auraamassa meidän kentältä lumet, joten pian sekin on sula ja päästään omalle pihalle keppejä hiomaan. Jippii!

Mamman pikku apuri...

2009-03-15T15:00:00.002+02:00

...on opetellut laittamaan kuonolla painaen valot päälle ja pois makkarista. Joo, olen kuullut että tuo ei ehkä ole hyvä idea. Mutta enpä uskonut varoituksia vaan toivon, että Hupi ei keksi tyrannisoida tempullaan meidän viikonloppuaamuja. Onneksi talossa on sähkömies, joka voi sitten vaihtaa katkaisimet toisenlaisiksi, jos ongelmia tulee ;D Pientä hienosäätöä pitäisi vielä temppuun tehdä, jotta Hupi osaisi seistä takatassuilla ilman tukea seinästä. Säästyisi listat ja tapetit vähän siistimpinä. Jatkosovelluskohde olise lisäksi opettaa erikseen "olkkarin kattovalo", "olkkarin seinävalo", "keittiönvalo", "eteisenvalo" jne. Ehkä turhan vaativa urakka, mutta aika hienoa olisi sitä kyllä vieraille esitellä :D

Aivopuhdetta

2009-03-12T07:59:00.003+02:00

Agilitytreenit on jääneet viimeisen seitsemän päivän osalta nollaan, kun eilenkin jouduin jäädä kotiin parantelemaan flunssaa. Sen sijaan Hupi on elämänsä kunnossa ja vaatii toimintaa! Eli eikun uusia temppuja opettelemaan. Vähän ollaan yritetty kotitokoillla ihan omaksi huviksemme, ja hauskaa se onkin, kun ei ole mitään pilkunviilausmeininkiä. :) Hipardin Sannan innoittamana päätin opettaa Hupille myös tavaroiden nostamista, eli nyt ei sitten tarvitse omaa selkää rasitta, jos avaimet, puhelin tai lapanen tippuu. Harjoitteluvaihe on tuossakin hommassa aika hauskaa, kun koskaa ei tiennyt minkälaisessa kaaressa ne avaimet Hupin suusta sinkoaa minua kohti. Onneksi aika äkkiä se tajusi, että haluan avaimet kauniisti suoraan käteen.

Epikset sunnuntaina

2009-02-23T21:47:00.004+02:00

Sunnuntaina Hupilla oli reipas ulkoilupäivä, jonka päätteeksi mentiin vielä PORSKin epiksiin. Osallistuttiin sekä mölli että kilpailevien radalle. Möllirata oli kivan helppo, Hupi eteni hyvin ja kovaa, irtosi esteille mutta oli kuulolla, kontaktit meni hyvin, eli kaikin puolin onnistunut rata. A:lla oli askelputket, joten saatiin tulokseksi hylly. Muuten olisi ollut 0-suoritus :D

Kisaavien rata oli myös sopivan helppo, mutta meidän suoritus kaatui taas kerran renkaaseen + keinuun. Renkaalle tultiin muurin ja 180 asteen käännöksen kautta, mikä ei ollut helpoin mahdollinen ohajuksen kannalta. Ensin Hupi ohitti renkaan ja palattiin siis takaisin renkaalle ja siitä keinulle. Taas kerran Hupi luuli keinua varmaankin puomiksi ja käskytyksestä huolimatta loikka oli VALTAVA. Keinu uudelleen ja loppurata oli yhtä sähläystä.

Päätin harjoituksen vuoksi ottaa radan alun keinulle asti uudelleen. Yritin ohjata tarkemmin renkaalle, mikä johti siihen että häiritsin Hupin "tähtäystä" ja reppana törmäsi renkaan alareunaan taas kolinalla ja pääsi hädin tuskin räpiköimään läpi. Rengas sentään säilyi ehjänä, eli ihan siskoplikan suoritukseen ei päästy ;) Yleisön pyynnöstä (kiitos Sanna kannustuksesta) otin muuri-rengas-keinu kohdan vielä uudelleen. Tällä kertaa hyppy osui oikeaan reikään ja Hupi suostui myös pysähtymään keinulle :)

Keinu-rengas ahdistus kasvaa. Jotain on tehtävä. Onneksi Hupi on tähän mennessä näyttänyt selvinneen rengastörmäyksistä melko vähällä, ei siis ontumisia eikä muitakaan oireita, mutta ainahan ne aika pelottavan näköisiä rysähdyksiä on.

Keskiviikkoaksailua ja jäljestystä

2009-02-19T23:12:00.005+02:00

Viimeinen kerta Juhan opissa Hyvinkäällä, kahden viikon päästä alkaa sitten taas uusi kurssi Vantaalla ja onneksi vähän inhimillisempään vuorokaudenaikaan.

Tälläkään kertaa ei päästy kovinkaan pitkälle rataa, kun alku oli sellainen "melkeinsuora" eli siinä kurottiin kova vauhti ja hypyt oli vähän vinosti toisiinsa nähden. Ennen viimeistä suoran hyppyä piti käydä tekemässä yksi hyppy suoran sivussa kiertäen. Hupille oli ihan mahdottoman vaikeaa olla suorittamatta sitä suoran päässä näkyvää hyppyä, kun kerran vauhtiin oli päässyt... Joten "tässä","Hupi" ja "tänne" komennot kaikui hallin tyhjille seinille. No, hauskaa sillä veijarilla näytti olevan. Puomin alasmenokontakti meni hienolla ja pitkällä loikalla :D Palattiin takaisin muistelemaan mitä siinä pitikään tehdä, ja seuraavat kerrat menikin sitten ihan hienosti.

Kotona odottikin sitten yllätys, kun tultiin puolen yön aikaan. Mikko oli päästänyt Even iltapissalle hetkeä aiemmin, ja se oli ilmeisesti hilpaissut samantien reissuilleen. Hetki huhuiltiin pihalla, koska en uskonut että Eve lähtisi tai pääsisi pitkälle pihasta kipeän polvensa kanssa. Eveä ei kuulunut, joten lähdettiin fikkarin valossa seuraamaan minne Even jäljet johtaa. Onneksi oli juuri satanut sentin verran lunta, että jäljet näkyi selvästi. Ja kuinka ollakaan, ensimmäinen Epan etappi oli ollut naapurin flätin kotipiha. Ketään ei tietenkään siihen aikaan ollut hereillä saati pihalla, joten Eve oli jatkanut seuraavan naapurin pihan poikki takaisin tielle. Jälkiä seuraillessa tuli mieleen, että milloin joku naapurin isännistä herää ja huomaa pihallaan mustan hahmon hiippailevan taskulampun kanssa ja kaivaa haulikkonsa esiin...

Even jäljet jatkuivat määrätietoisesti turhia kaartelematta suoraan Tolkkisten kylää kohti, isomman tien yli ja omakotitaloalueelle. Hyvin näytti Eve muistavan mistä korttelista meidän perinteinen lenkkireitti kulkee. Pieni tai vähän isompikin pelko meinasi väkisin tulla mieleen, kun jäljet vaan jatkui enkä tavoittannut Eveä. Seuraavan, vähän isomman suoran tienpätkän päässä näkyi kuitenkin suloinen Eppa juoksevan minua kohti sen minkä kolmella ja puolella tassullaan pääsi ja kävi heti jalkoihini makoilemaan. Taisi olla veijari aika poikki karkumatkastaan, olihan matkaa kertynyt lähemmäs kolme kilometriä. Mikko tuli autolla hakemaan meidän seikkailijan kotiin nukkumaan. Itsekin ehdin vielä muutaman tunnin nukkua ennen töihin lähtöä.

Hyllyjä keräämässä

2009-02-15T23:05:00.005+02:00

Lauantaina suunnattiin vaihteeksi Turkuun katsomaan Hupin iskän ja sisarusten koitoksia aksan ja tokon parissa. Ja kyllähän niitä suorituksia kelpasi katsella, eli onnea kaikille! :)

Sunnuntaina oli Huppan vuoro kisata kolmen startin verran. Tuloksena kolme hyllyä ja paljon kokemusta. Hauskaa oli lopputuloksesta huolimatta. Iso kiitos kannustavasta seurasta Marikalle, Kimmolle, Jaanalle ja muille :) Paljon opittiin ja huomattiin myös että paljon on vielä opeteltavaa, jotta tuollaisilta radoilta voitaisiin nollia napsia. Varsinkin viimeinen rata oli aika mahdoton meidän taidoilla, kun ei ne sylkkärit sun muut takaaohjaukset ole hallinnassa, eli valsseja tahkottiin pää pyörälle.

Hupi näytti etenkin tokalla radalla, että vauhtia on enemmän kuin olin uskonutkaan. Olen normaalisti päässyt Hupin ohi puomilla, mutta tällä kertaa se jäi vain haaveeksi ja ongelmiahan siitä seurasi ;D No hyvä vaan, kun vauhtia löytyy - pitää vaan opetella ohjaamaan...

Hieno takaaleikkaus...

2009-02-05T19:49:00.003+02:00

...olikin ainoa asia joka onnistui eilisissä Juhan treeneissä. Viikon varrella on kertynyt univelkaa jonkin verran ja huoli Even toipumisesta on jatkuvasti mielessä. Olisi pitänyt sittenkin jäädä kotiin. Rata oli suht helppo eli ei mitään mahdottomia säkkäröitä. En vaan osannut keskittyä, unohdin radan tai huomasin tekeväni jotain ihan muuta kuin mitä olin tutustumisessa suunnitellut.

Kävi sääliksi Hupia, kun mun fiilis oli kökkö ja Hupi tietysti oli tapansa mukaan iloinen ja innoissaan. Eniten jäi harmittamaan puomin kontakti. Puomin jälkeen lähdettiin vastakkaiseen suuntaan, eli koira pitäisi pystyä lähettämään itsenäisesti kontaktille ja jättäytyä itse taakse. Ensimmäisellä kerralla Hupi meni vauhdilla kontaktin loppuun saakka, mutta tietysti toisella kerralla se alkoikin ennakoimaan ja hiippaili :{ Kirosin kyllä omaa ajattelemattomuuttani mielessäni - olisi tietysti pitänyt palkata se hienosta kontaktista, eikä vaan jatkaa rataa! Eihän se vielä osaa suorittaa kontakteja itsenäisesti. Tyhmänä toistin vielä saman virheen uudelleen. Lopulta yritin tiettysti pelkkää puomia, jotta saataisiin onnistunut suoritus kontaktilta. Toivon hartaasti, että Hupi unohtaa hiippailun seuraavaksi treenikerraksi eikä se jäisi päälle...

Harmituksen kyyneleitä nieleskellessäni Juha teki parhaansa keksiessään jotain positiivista sanottavaa meidän treenistä ;) Niinpäniin... olihan se takaaleikkaus ihan onnistunut, mutta ei se juuri lohduttanut pettynyttä treenaajaa. Näin jälkeen päin ajatellen Hupi meni kyllä kepit normaalia kovempaa, joten siinä on kyllä tullut kehitystä. Ehkä lelun vaihtamisesta tosiaan oli hyötyä.

Hiljaiseloa

2009-02-03T19:09:00.005+02:00

Viimeviikon Hyvinkään treenit meni kivasti. Ainoana asiana vaivaamaan jäi kepit. Nyt Hupi menee onneksi loppuun saakka, mutta kovin hitaasti, varsikin vähän väsyneenä. Juhan ohjauksessa vauhti vähän kasvoi, mutta vielä pitäisi saada lisää potkua.

Perjantaina käytiin tekemässä kevyt aamutreeni Purinalla. Aiheena rengas, kepit ja A. Hupi kävin vihdoin menemään pörinäareenan kauheaa metallihirviörengasta. Keppejä treenattiin hyppy-hyppy-kepit-putki pätkällä. Kepeille otin jäähyllä olleen vinkupallolelun palkaksi ja vauhti kiihtyi selvästi. :D

Viikonlopun purinakisat jäi väliin dopingsäännöksen ja Hupin jumittavan hartija takia. Kävin kyllä kannustamassa muita maxi1 toisen kisan ajan. Heidi ja Troy teki hienon radan! Harmittavasti tulin paikalle vähän myöhässä enkä ehtinyt nähdä Piri-siskon hienoa 0-rataa. Hupi pääsee näyttämään taitonsa kahden viikon päästä turussa.

Even kuulumiset: Even viikko sitten loukkaantuneeseen polveen saatiin maanantaina apua Etelä-Helsingin eläinlääkäriaseman taivalta väeltä. Polveen kertynyt neste poistettiin ja lääkittiin. Kuulema pitäisi mennä paremmaksi muutamassa päivässä, niin pääsee Evekin taas muiden mukaan touhuamaan.

Hyvinkään iltatreenit

2009-01-25T13:11:00.004+02:00

Keskiviikkona oltiin taas samalla porukalla Oreniuksen treeneissä. Rata oli tällä kertaa aika vauhdikas ja helpompi kuin viime kerralla. Aluksi oli taas ihmisnuoli treeni: kolmen hypyn suora ja 90 asteen käännös putkeen. Hupille ihmisnuoli toimii hyvin ja käännöksestä tulee tiukka.

Tälllä kertaa radalla ei ollut välistävetoja aiheuttamassa pään vaivaa, mutta kolmen hypyn ympyrä tuotti ongelmia. En saanut ohjauttua käännöksiä millään niukoiksi, joten sitä jouduttiin hiomaan. Juha koitti Hupin kanssa ja Hupi kääntyi niin hienosti. Juhan "täällä" käskyissä on huomattavasti enemmän tehoa kuin mun käskyissä ja tietty Juhan ajoitus ohjauksessa on parempi. Koska mun aivot ei tunnut osaavan yhtäikaisesti oikeanaikaista liikettä ja käskytystä, päätettiin jättää ääni pois. Hupi ohjautui näin huomattavasti paremmin, kun minä keskityin vain liikkumiseen ja koiraan. :) Loppurata meni niin ja näin, mutta päästiin maaliin saakka. Taas oli hauskat ja antoisat treenit ja hyvä mieli kotiin ajellessa.

Perjantaiksi suunnitellut purinatreenit jäi väliin, kun Hupilla oli torstaina päivällä alkanut ripuli. Ja kämppä oli aika hurjan näköinen kun pääsin töistä kotiin. Onneksi se meni ohi yhtä nopeasti kuin tulikin. Viikonloppuna ei treenailtu muuta kuin metsässä kirmailua koirakavereiden kanssa.

Pientä pihatreeniä

2009-01-17T22:03:00.002+02:00

Tänään oli ihana pakkassää ja aamupäivän metsälenkin jälkeen treenailtiin vähän keppejä ja A:ta pihalla. Hupi meni keppejä reippaasti, joten uskalsin käydä vedättämään lelulla vauhtia. Muutaman kerran Hupi tuli pois kesken, mutta alkoi sitten pysymään ja vahtikin hieman kiihtyi. Pitäisi saada ne ohjurit keppeihin, mutta riittävän pitkän pleksin löytäminen on vaikeaa. Täytynee pistäytyä Etolan raksapuolella ensiviikolla...

A:lla tehtiin aika monta toistoa, ja käytin naksua alasmenokontaktin merkkaamiseen. Muutamia hurjia alastuloloikkia tuli, mutta pääasiassa Hupi ottaa kontaktin. Jatketaan harjoittelua :)

Muuta ei sitten uskallettu pihalla treenailla, kun kenttä oli jäänyt edellisen plussakelin treenin jäljiltä epätasaiseksi ja montut oli sitten jäätyneet kenttään. Välistävetoja pitäisi tehdä, eli täytyy mennä alkuviikosta purinalle.

Keskiviikkoinen Juhan treeni

2009-01-16T18:52:00.003+02:00

Pitkästä aikaa päästiin taas Oreniuksen treeneihin ja hui kuinka olikaan kivaa :) ja rankkaa. Hyvinkään hallin alusta on "hiekkalaatikkohiekkaa" ja siinä on aika raskas spurttailla ja varmaankin koiralle fyysisesti rankkaa ponnistaa. Ainakin Hupi oli aika puhki treenin jälkeen, vaikka ei sitä treenin aikana näyttänytkään. Rata oli hyppäri ja näytti aika haastavalta, mitä se paikoin olikin. Mutta oli tosi palkitseva, kun onnistuttiin monessa jutussa, mitä en olisi uskonutkaan.

Ensimmäinen uusi (tai olin mä siitä kuullut) ja huippuhieno juttu oli "ihmisnuoli", joka toimi Hupille hyvin. Tosin ensimmäinen yritys päättyi hupin ilmalennon loppumiseen mun reiteen, koska unohdin liikkua pois alta :D Mutta oikein tehtynä sillä sai mahtavan niukan käännöksen ja itse ei juuri tarvinnut kuin siirtyä alta pois oikeaan aikaan. Hupi oli tällä kertaa irtoavalla tuulella ja haki hienosti esteitä yllättäen minutkin :)

Radan vaikein kohta oli (taas kerran) välistävedot. Hupi ei reagoi mun "täällä" käskyyn ollenkaan ja minä en osaa liikkua oikein eli se itse "veto" puuttuu. Tuikkoja välistävetoja ja "täällä"-käskyn vahvistusta treenataan viikonloppuna kotikentällä, jos vaan ei lunta sada...

Treenien jälkeen oli hyvä fiilis eikä enää harmittanut sekään, että treenien myöhäisen ajankohdan takia olen kotona vasta puolen yön aikaan. Onneksi oli kivaa matkaseuraa Sannasta ja Joonasta, niin ei tarvinnut torkahdella rattiin kotimatkalla.

Kisauran korkkaus

2009-01-11T14:39:00.010+02:00

Jos ensiksi haetaan positiiviset puolet Hupin ja minun ihka ensimmäisestä agilitykisasta, niin se voisi olla, että tästä ei voi kuin parantaa. Ensimmäinen kisa oli todellinen rimanalitus (myös ihan kirjaimellisesti). Radan alku oli suoraan hyppy-rengas-putki, ei siis mitään erikoista, jos ei itse sohlaa. Ajattelin varmistella rengasta ja mennä sen taakse "vetämään" Hupi läpi. Näin ollaan tehty useasti ja se on toiminut. Unohdin tietysti, että rengasta ennen on hyppy, joka pitäisi ylittää... Niinpä, kumartelin renkaalle ja Hupi alitti ensimmäisen hypyn :( Tuska. No, ei kun takaisin ja lähdettiin yhtä matkaa. Seuraavaksi kompastuttiin renkaaseen (taas kirjaimellisesti) eli Hupi hyppäsi suoraan rintakehä päin renkaan alareunaa. Yleisön reaktiosta päätellen se näytti aika hurjalta, mutta ajattelin jatkaa kun Hupi kuitenkin onnistui räpiköimään renkaan läpi. Ymmärrettävästä syystä Hupi ei heti mennyt seuraavaan putkeen, kaksi seuraavaa hyppyä sujui ja sitten puomilla kävi jotain (?) ja Hupi hyppäsi ylösmenon päässä alas. Ajattelin, että ehkä tämä rata oli meidän osaltamme tässä ja poistuttiin parin hypyn kautta kasaamaan itseämme.

Onneksi Hupia ei ilmeisesti sattunut tuossa törmäyksessä, ainakin se liikkui hyvin ja oli normaali. Mieli teki startata auto kotiin ja mennä treenaamaan, mutta enpä kehdannu, vaan päätin niellä epäonnistumisen ja tehdä seuraavaksi vähän paremman suorituksen. Todennäköisesti ensimmäinenkin rata olisi mennyt hyvin, jos olisin jättänyt turhan varmistelun ja luottanut että Hupi menee renkaan oikein.

Sen sijaan seuraava rata jännitti minua aika lailla, kun alku oli sama (hyppy-rengas) ja puomi oli edelleen radalla. Onneksi paikalla sattui olemaan treenikavereita, joiden tsemppaus ja neuvot (=älä varmistele) oli tarpeen. Onneksi Hupi ei ole herkkä muistamaan säikähdyksiä, ja ihmeen kaupalla seuraavalla radalla rengas, puomi ja muutkin esteet sujui ihan kivasti ja suoritettiin rata kunnialla loppuun saakka. Virhepisteitä kerättiin kuitenkin 10: A:n alastulo ja muurin palikka. Niistä en osannut ottaa stressiä, koska juoksu-A on vielä kesken ja muurin palikalle en vain mahtanut mitään. Ajassa hävittiin noin 5 sek voittajalle, eli käännöksissä ja erityisesti keppien nopeudessa on parantamista, mikäli mielii pärjätä. Ohajus oli tosin todella hätäistä, joten ihmettelen että rimoja ei pudonnut. Olin kokoajan myöhässä, jonka takia ainakin yksi suunniteltu valssi jäi tekemättä. Eli ilmeisesti saattelin Hupin tassusta pitäen kaikille esteille, jolloi minun on mahdotonta pysyä vauhissa mukana. Kiitos Heidille radan kuvaamisesta. Täytyy katsoa siitä mitä tulikaan tehtyä ja laitan tänne kunhan se ehtii minulle saakka.

Onnea Sannalle ja Nisselle hienosta 2. sijasta B-kisassa ja Heidille hienosta tuloksesta ekalla radalla! Ja tietty Joonalle ja Viiville mokkapalan voimalla tehdystä hienosta 0-voitosta!

Tässä meidän kilpajuoksu ;)
http://www.youtube.com/watch?v=N6vnLI3Sdy0

Vihdoin toimintaa

2009-01-06T17:58:00.006+02:00

Joululoma menikin sitten taas vaihteeksi flunssaa potiessa ja suunniteltu agilitytehotreenaus jäi väliin. Onneksi sain itseni joten kuten kuntoon viikonlopuksi, koska ohjelmassa oli kaksipäiväinen agikurssi Turussa!! Oli kiva treenailla Hupin sisarusten, iskän sekä muiden koirakavereiden kanssa leppoisassa porukassa. Kouluttamassa meitä oli Sepposen Harri - Suuri kiitos Harrille hyvistä treeneistä!

Pitkän tauon jälkeen Hupille maistui treeni ja ihan kivastihan treenit mielestäni meni. Puomin kontaktin opettelu oli jäänyt vähän kesken ennen taukoa, mutta pienellä kertauksella sekin alkoi sujumaan. Vielä pitäisi saada vähän lisää vauhtia alastuloon, mutta ei Hupi sentään enään hiippaile. Takaaleikkaukset ja sylikäännökset on jääneet meidän harjoittelussa luvattoman vähälle, joten yritin keskittyä niiden käyttämiseen viikonlopun aikana. Harrilta saatiin hyviä treenivinkkejä niihin. Taas saatiin omat treenit videolle, niin voi sitten katsella ja poimia takkuilleita kohtia lisätreenaukseen - Iso kiitos Kimmolle ja muille kuvaajille! Vielä en tosin ole uskaltanut sunnuntain videota katsella, mutta ehkä joku päivä rohkaistun.

Oli kaikin puolin hauska ja hyödyllinen viikonloppu. Kiitos kaikille hauskasta ja kannustavasta treeniseurasta! Sunnuntaina kotiin päästyä uni maistui meille molemmille. Tiistaihin mennessä treeni-ideat oli muhinut päässä, joten oli pakko ajella Purinalle tekemään muutama kevyt takaaleikkaus- ja sylikäännöstreeni, sekä treenaamaan kontakteja viikonlopun kisaa silmällä pitäen. Puomi sujui :) Ja yllätyksekseni Hupi meni hienosti keinunkin, vaikka ollaan treenattu sitä viimeksi joskus syyskuussa! Viikonloppuna kummitellut viimeisen kepin ongelma oli taas unohtunut ja Hupi pujotteli vauhdilla loppuun asti :)

Synttäriherkkuja

2008-12-09T22:06:00.004+02:00

Eilen Hupi söpöliinin pulisongit harjattiin tuuheaksi ja takut leikeltiin, koska oli juhlapäivä. Huppa täytti täydet 2v! Onnea myös sisaruksille! Alla poseerauskuva kakun ja Potilta&Pojulta lahjaksi saadun keksipaketin ääreltä sekä todistusaineistoa, että maksalaatikko-kermaviili-kinkku-juustoraastekakku maistui molemmille :)

Viikko sitten oli viimeiset Juhan vetämät ryhmätreenit tän vuoden puolella. Tammikuussa taas onneksi jatketaan. Kotikentällä ollaan treenailtu vaivaamaan jääneitä ohjauskuvioita sekä tietty keppejä ja kontakteja :) Tänään puomin alasmeno sujui hienosti, toivottavasti sama jatkuu huomenna aamulla Purinalla. Viimeisten keppien pujottelu välillä tuppaa unohtumaan, mutta tänään Huppa teki hienoa työtä ja kepit onnistui 5/5.

Lauantaina...

2008-11-30T21:40:00.002+02:00

...treenailtiin Heidin ja Troyn kanssa Niinun koutsaamana. Rata oli aika kiva, ei liian vaikea, mutta tuotti kyllä päänvaivaa minulle. Alun ongelmaksi muodostui se, että saatoin Hupia liikaa esteille. No se onneksi saatiin (usean toiston jälkeen kylläkin) kitkettyä ja radan alku saatiin sujumaan.

Seuraava haaste oli taas kepit, kun Hupi päätti vaihteeksi jättää viimeisen kepin pujottelematta. Keppejä vahvistettiin sitten jonkin aikaa ja alkoihan nekin sujumaan. Varmiten Hupi pujottelee myös viimeisen kepin, jos minä menen vasemmalla puolella.

Verta (no ei nyt ihan), (tuska-) hikeä ja (melkeinpä) kyyneleitä sain sitten vuodattaa kun yritin saada kahta peräkkäistä pakkovalssia suoritettua kahdella rinnakkain olevalla hypyllä. Yrityksiä en edes laskenut, mutta yhtään onnistumista en saanut... Tai no yksi melkein onnistuminen, johon sitten lopetettiinkin. Ehkä sadannella (?) yrityksellä tajusin, missä oli vika. Ilmeisesti mun olisi pitänyt pystyä olemaan selvästi enemmän Hupia edellä, jotta olisi mahdollisuus ehtiä tekemään toinen pakkovalssi heti perään. Kyllä jäi vaivaamaan, kun ei onnistunut. Täytyy mennä alkuviikosta taas autiolle Purinalle aamutreeneihin, aiheena: pakkovalssi ;)

Kontakteja pohdittaessa tultiin lopputulokseen, että Hupilla ei ole hajuakaan mitä sen pitäisi tehdä ;) Eli alussa ollaan. Sain onneksi jotain uusia vinkkejä. Saas nähdä...

Hallitreeniä

2008-11-28T19:14:00.004+02:00

Maanantain ulkotreenit jouduttiin perumaan, kun lumi oli vallannut kentät. Samoin oman pihan esteet on paksun lumikerroksen peittäminä, joten tämän viikon treenaus on jäänyt taas vähälle. Kun kontaktireenin puute oli kalvanut mieltä koko viikon, päätin ajella aamuksi ennen töihin menoa treenaamaan Purinalle. Muita yhtä kaheleita ei ollut liikkeellä tuohon aikaa aamusta, joten saatiin Hupin kanssa koko halli käyttöön. :) Aika loistavat treeniolosuhteet siis.

Tein 12 esteen hyppyradan, johon yhdistelin Juhan treeniratojen haastavia kohtia. Aiheena oli "tänne" käskyn vahvistaminen. Aluksi välistävedot sujui yllättävän hyvin, mutta sitten oma kunto loppui ja ote lipsui ja Hupi lähti lapasesta. Eli välistävedot meni takaakierroiksi, kun ohjaus oli laimeaa. Pienen tauon jälkeen tehtiin vielä rata onnistuneella suorituksella läpi. Peräkkäiset flunssat on vienyt kunnon ihan nollaan, joten treeni jäi tällä kertaa melko lyhyeksi.

Ennen ja jälkeen ratatreenin Hupi treenasi puomin kontaktia. Tällä kertaa menestys oli vähän sitä sun tätä. Välillä siis onnistui ihan oikein 2on-2off ja välillä taas Hupi kävi varioimaan... *huoh* Huomenna lisää kontaktitreeniä ja ratatreeniä Teemun tai Niinun opastuksella.

Treenit myrkyssä

2008-11-16T10:31:00.003+02:00

Maanataina oltiin Oreniuksen treeneissä harjoittelemassa hieman haastavissa keliolosuhteissa. Alkuverryttelyn aikana tuuli yltyi ja vettä tuli kaatamalla. Kun rataan oli tutusttuttu ja ensimmäisen koiran piti aloittaa treenit, niin pahin myrskyn silmäke tuli kentälle ja hyppyjen siivekkeet ja jopa viereisen kentän vanerinen A-este kaatui tuulen voimasta. Eipä auttanut kuin odotella hetken aikaa myräkän laantumista, jotta ei sattuisi vahinkoja.

Hupin vuorolla sade onneksi lakkasi ja myrskykin oli vähän hiljentynyt, eli saatiin ihan hyvät treenit. Hupia tuuli ja vesilätäköt ei kyllä haitannut pätkääkään. Trenien alku meni hyvin, mutta keppien loppu oli taas ongelmallinen, eli Hupi jätti vikan kepin pujottelematta. Syynä oli se, että minä ennakoin seuraavaa estettä. Tehtiin pari kertaa sitten kepit itsenäisenä, jotta saatiin onnistunut suoritus. Herkästi ohjautuvana Hupi ottaa todella herkästi myös häiriötä mun sähläyksestä, varsinkin kun kepit on vielä aika epävarma este Hupille.

Loppuradalla opittiin käyttämään sylikäännöstä 180 käännöksessä. Hupi oppi sen todella nopeasti ja olin niin ylpeä kun taas Hupia kehuttiin sen hienosta liikkumisesta :) Sen sijaan viimeiset seitsemän estettä oli yhtä taistelua, kun minun kunto ei ollut vielä palautunut ennalleen flunssan jälkeen ja en vaan ehtinyt mukaan Hupin menoon. Kotiläksyksi saatiin takaakierron opettelua ja "tänne"-käskyn vahvistamista.

Tiistaina treenattiin taas kontakteja kotipihalla, ja tällä kertaa otettiin takapakkia. Hupi on vähän turhan innokas varioimaan toimintaansa ja keksi sitten lisätä siihen kontaktin alastulolle pienen loikan!! Vaikka yritin naksauttaa alustalle koskemisesta Hupin mielestä liikkeeseen kuului sellainen iloinen ponkaisu puoli metriä puomin päästä maahan!! Tuska ahdistus ja palaaminen pari askelta taaksepäin... Onneksi keppitreeni meni hyvin ja viimeinenkin keppi suoritettiin reippaasti :)

Loppuviikosta taas vaihteeksi sain jonkun flunssapöpön ja treenit on tauolla varmaan koko ens viikon :( Eli maanantain Oreniuksen treenit jää taas harmittavasti väliin. Pahus.

Back on track

2008-11-03T21:49:00.002+02:00

Jippii!! Vihdoin on ohjaaja selättänyt flunssat ja muut pöpöt ja päästiin treenaamaan! Pikku Hupiainen oli innosta pinkeänä, kun tajusi tulleensa agilityhallille sunnuntaina. Turhaan jännitin, mitä liki kolmen viikon treenitauko on saanut aikaan, sillä Hupi meni hienosti ja oli jopa entistä innokkaampi. Tällä kertaa koutsina oli tiukkaakin tiukempi Teemu Linna ja rata oli melko haastavan näköinen, varsinkin alun kolmen putken hässäkkä, johon omat ohjausideat oli kadoksissa. Putkihässäkän avain olikin minulle uusi ohjauskuvio nimeltä pakkovalssi. Sen kun oivalsi, niin putkikuvio meni (melkein) kuin tanssi ;) Olin iloisesti yllättynyt meidän treniin, vaikka ei päästy rataa kuin puoleen väliin saakka. Kuitenkin saatiin paljon uusia ideoita ja Teemu patisteli meitä hieman keskittymään paremmin jokaiseen suoritukseen ja yrittämään tosissaan. Minulla on huono tapa keskittyä liikaa tiettyyn hankalaan kohtaa ja siitä selviydyttyäni radan jatko onkin sitten unohtunut.

Teemun opit hautuivat yön yli, ja intoa puhkuen mentiin Oreniuksen treeneihin maanantai-iltana. Tällä kertaa rata oli vain 19 esteen pituinen ja tuntui, että ehdin oppia sen rataantutustumisen aikana. Jätettiin edelleen kontaktit suorittamatta radan osana, joten tehtiin rata kolmessa pätkässä. Tällä kertaa Hupi meni varmaan hienommin kuin koskaan, ja minulla pysyi hyvä fiilis mikä johti uusiin onnistumisiin. Päätin ottaa kepit radan osana, vaikka niiden kanssa on ollut hidasteluogelma. Putkesta ohjasin kepeille ja hupi meni kepit nopeammin kuin koskaan, sisäänmeno itsenäisesti ja minä olin keppien vasemmalla puolella. Wau! Ja tuo ei ollut ainakaan ihan yksittäinen sattuma, sillä myös toisella kertaa Hupilla oli hyvä vauhti ja kepit meni virheetömästi loppuun saakka :) Olin tyytyväinen treeniin Hupin ja myös omalta osaltani. Ja myös Juhalta saatiin positiivista palautetta, eli treenitauko ei ollut pahitteeksi.

Kontaktit onkin sitten vielä pieni hidaste, mutta eiköhän nekin saada pakettiin. Puomin alastuloa treenailtiin ratatreenin jälkeen loivalla puomilla. Välillä Hupi menee alas saakka 2 on 2 off asentoon, mutta välillä Hupi jää jumittamaan etutassut puomin alareunalla. En siis ole osannut merkata paikkaa vielä selkeästi, vaikka ahkerasti yritän oikealla hetkellä naksauttaa. Siis lisää treeniä...

Treenitaukoa

2008-10-18T17:30:00.002+03:00

Hupi-rassukka on joutunut vetelehtimään kotioloissa jo kohta viikon, kun emäntä sairastaa kotona. Pahus, mutta eipä sille voi mitään. Jäi harmittaavasti täksi päiväksi sovitut Niinun treenit väliin :( Ne olis tullu niin tarpeeseen. Enkä ole kyllä vielä maanantainakaan kunnossa Juhan treeneihin. :{ No ehkäpä Hupi on tehnyt ahkerasti mielikuvaharkkoja ja sitten ens viikolla osaa vaikka mitä, kun päästään taas treenaamaan :D Nyt on muuten omalle kentälle hankittu valaisimet. Enään pitäisi "vaan" asentaa ne...

Osataan me jotain

2008-10-13T23:36:00.002+03:00

Viime viikkoina treeniohjelma on sisältänyt aika paljon takaakiertoja, kun ne oli välillä hieman ongelmallisia. Tänään sitten Oreniuksen treeniessä esiteltiin, kuinka hienosti me osataan takaakierrot. Ongelmana vaan oli, että teemana oli sillä hetkellä välistäveto... :( Arrgggh. Vitsi että oli hankalaa. Vaikka tiesin (ja minulle myös useaan otteeseen kerrottiin), että sijoituin ja liikuin ihan väärin, niin en vaan osannut korjata toimintaani (vaikka sekin minulle useaan otteeseen näytettiin kädestä pitäen), ja Hupi kiersi takaa.

Tämänkertaisen treenin sisätö oli meille siis aika laiha, kun jumiuduttiin välistävetokohtaan. Onneksi Juha osaa olla sopivalla tavalla kannustava, joten en ollut ihan maassa treenin jälkeen. Kuitenkin sen verran jäi kaivelemaan, että piti etsiä kentän reunalle kaksi hyppyä ja tehdä muutamia lisätreenejä. Lopulta tajusin vähän mikä on vialla ja homma onnistuikin välillä :) Juha antoikin sitten välistävedot meidän kotiläksyksi tälle viikolle. Ensiviikolla kuulema tarkastetaan mitä on opittu.

Kotiin tultua treenailtiin vielä sitä suurinta ahdistuksen aihetta, eli kontakteja. Edelleen on puomin alastulo kokonaan maassa, ja yritän saada Hupin keksimään, mitä haluan. Haluaisin siis Hupin vain laittavan etutassut maahan ja takatassut kontaktille minun sijainnistani ja liikkeestä riippumatta. Ei vaan meinaa tuottaa tulosta: hiippailua, tuijottelua, hiippailua ja vähän lisää hiippailua. Kyllähän se siis oikeaan paikkaan menee mutta siihen voi mennä 5 sekunnista 30 sekuntiin ;D

Onneksi Heidi sattui soittamaan sopivasti kesken meidän kuutamotreenin ja vähän mietitiin mitä voisin tehdä. Niinpä taas uutta intoa puhkuen otin jälleen kosketusalustan käyttöön, laitoin sen alastulon päähän ja tehtiin muutama toisto läheltä kontaktia. Hupi meni hieman reippaammin. Seuraavaksi kokeilin uhkarohkeasti vaan ottaa täyden juoksuvauhdin Hupin kanssa maassa olevan puomin alastulon läpi ja ennen loppua annoin kontaktillepysähtymiskäskyn. Ja kuinka ollakaan, Hupi jämähti oikeaan paikkaan, vaikka minä jatkoin juoksua :D. Toinenkin toisto onnistui samalla tavalla. En vaan tajua, miksi Hupi ei voi mennä kontaktille ja hiippailee, jos minä olen noin 10 m puomin edessä tai sivulla odottamassa?! Ei auta vaikka kännään selän ja vältän tuijottamista. Vaan mun pitää olla liikkeessä mukana, niin homma toimii. Myöskään taakse jättäytyminen ei onnistu. Jollain tavalla tuosta pitäisi lähteä poistamaan mun liikkeen vaikutusta, mutta en keksi miten. Mikähän neuvoksi?

Maanantaiaksailut

2008-10-06T22:45:00.004+03:00

Ojangossa treenattiin taas Juhan johdolla. Jätin suosiolla puomin suorittamatta, jotta treeniaikaa ei menisi sen kanssa taisteluun. Tällä kertaa rata oli aika mutkikas, mutta hauska. Olin yleisesti ottaen tyytyväinen omaan suoritukseen, ja Hupi oli tapansa mukaan ihan huippu :) Hupilla on Juhan mukaan erittäin hyvä kääntyvyys, eli kurveissa ei tule turhaa kaarrosta, jos minä olen vain ajoissa kertonut minne mennään. Välillä mulla on turhankin kiire seuraavalle estelle, jolloin Hupi saattaa vähän oikoa rataa. Eli mun pitäisi muistaa saattaa se myös hypyn yli rauhassa.

Sen sijaan Hupille voisi saada hieman lisää terävyyttä tai sanoisinko sähäkkyyttä. Eli lyhyitä treenejä ja heitetään vaikka pallo vauhdilla eteen palkaksi. Eli hieman voisi nostaa Hupia korkeampaan vireeseen ennen treeniä. Kyllähän se jo nyt aika vauhdilla menee, mutta sellainen pieni "hullun kiilto silmissä" ei olisi haitaksi. Kunhan ei mene yli...

Eilen ahkeroin pihalla lauantain mokailustani tulistuneena meidän oman puomin kimpussa. Nyt yksi alastulosivu on valmis, joten voidaan treenailla erikseen alastuloa ja ylösmenoa terassin reunan päältä. Koko puomia en ajatellut nyt tehdä ennenkuin nuo on hanskassa. Ei näyttänyt Hupi muistavan enää sitä lauantain säikähdystä, sillä se innokkaasti kiipeili salaa puomille ja odotti milloin alotetaan treenaamaan. Omia treenejä rajoitta hieman se, että oman kentän valaistus on vielä tekemättä. Suunnitelmat on jo päässä, kun vain saisi aikaiseksi...

Paluu maan pinnalle

2008-10-04T19:04:00.005+03:00

Tänään oli ilo päästä Niinun koulutukseen. Aluksi rata tutustuttiin porukalla läpi niin, että samalla käytiin läpi erilaisia ohjausvaihtoehtoja. Se on erittäin hyödyllistä mulle, koska omat ohjausideat on usein aika vähissä.

Radan alku sujui ihan kohtuullisesti. Uusintoja jouduttiin ottamaan, kun mun liike oli useimmiten myöhässä. Mutta hyviä vinkkejä saatiin Niinulta ja päästiin eteenpäin. Tarkoituksena oli palkata keinun päähän, ja siitähän sitten säätö alkoikin. Hupi meni hienosti keinulle... mutta kuvitteli sen ilmeisesti olevan puomi! Säikähdys ja loikkaus pois keinulta! Vitsit että harmitti! Mun moka täysin, kun oletin että Hupi muistaa keinun, vaikka eihän me olla sitä tehty yli kolmee viikkoon, eikä kertaakaan pidemmään radan osana. Ja sitten minä päätän ottaa sen radan osaksi!

Otettiin tietysti heti uudelleen keinua, mutta Hupi oli hieman varuillaan eikä tullut enää vauhdilla. No, jätettiin se sikseen ja jatkettiin rataa puomille. Ja edellinen sohlaus oli Hupi raasun mielessä, ja Hupi keksi kesken puomin ylösmenon loikata pois. Kai se pelkäsi että tämäkin puomi heilahtaa kohta alas... Voihan tuska! Otettiin tietysti heti uudelleen puomi, mutta Hupi meni aika hitaasti ja epävarmasti, ja mikä pahinta Hupi kävi hiipimään alastuolokontaktia ennen :( Minä olin tieysti ihan ahdistunut ja se tietenkin vaikutti vain negatiivisesti eikä kontaki onnistunut enää senkään vertaa. Ja että hävetti!! Näytti siltä, että mä en ole treenannut lainkaa kontakteja tai ainakin olen saanut Hupin pään ihan pyörälle. "Kyllä se vielä eilen osasi..." sopertelin. Tuossa tilanteessa mun olisi pitänyt mennä tauolle kokoamaan itseni ja saada itselle taas hyvä fiilis. Mutta minäpä jatkoin kontaktin treeniä --> Hupi hiipi ja kävi "tuijottamaan", koska en osannut vissiin peittää häpeäahdistustani -->minä ahdistuin lisää jne.

Jätettiin puomikin sikseen ja nieleskellen jatkoin treeniä, mutta eipä se mun osalta enää niin hyvin mennyt. No saatiin me muutaman yrityksen jälkeen vähän onnistumisiakin. Esimerkiksi takaaleikkaus ja syli käännös meni ihan ok. Onneksi Niinu oli kärsivällinen kouluttaja ja antoi tosi hyviä vinkkejä, joilla me päästiin tarpomaan se treeni läpi. :) Kunhan vain muistaisi ne kaikki hyvät neuvot jatkossakin.

Mun on näköjään todella vaikea saada kasattua itseni omien nolojen mokien jälkeen. Pitäisi vaan osata niellä häpeä ja keskittyä lopputreeniin. Mutta sen sijaan minä olen vielä pitkään treenien jälkeen häpeissäni sähläämisestäni ja surullinen Hupin puolesta, kun mä en vaan osaa ohjata ja opettaa Hupia vielä riittävän hyvin. Näin on käynyt ennenkin, että uuden kouluttajan kanssa mun ensimmäinen treeni menee ihan mönkään. Ehkä mä jännitän tilannetta enkä ole sitten täysillä mukana enkä olleenkaan oma itseni. Esimerkiksi palkaan Hupia aivan liian laimeasti, vaikka yleensä olen ihan aidosti innoissani. Ehkä mua nolottaa jo valmiiksi oma osaamattomuuteni. Toisaalta mun mielestä on kuitenkin tärkeetä käydä taitavien kouluttajien opissa jo aloittelijatasoisena, sen sijaan että treenailisin itsekseni talon takana ja todennäköisesti opettaisin kaiken aikalailla päin mäntyä.

Onnistunut möllirata!

2008-10-03T00:05:00.004+03:00

Tänään oltiin Ojangossa Tehis-cupin viimeisessä osakilpailussa. Rata oli aika suoraviivainen ja tilava. Radan vaikein kohta oli 2 hypylle ohjaus, jota saikin pohtia miten sen ohjaisi. Onneksi oma suunnitelma piti, kun pidin mielessäni Marikan neuvon "este kerrallaan". Ja samaahan se Juha on treeneissä maininnut, että pitää malttaa odottaa koiraa. A:n kontaktin "varmistelin" pitämällä jotain epämääräistä suhinaa A:n alastulon kohdalla, jolloin Hupi reagoi askelryhmiä vaihtamalla ja otti alasmeno kontaktin. Eli ei mikään siisti tyyli, mutta parempi kuin jättiläisloikka :) Tuo ei siis ole meidän suunnitelma A:lle, vaan keino välttää turha roiskaisu harjalta alas, kisoja kun ei malttanut sen takia jättää väliin.

Rataa suorittaessa tuli tunne, että ehdin hyvin miettiä seuraavan liikkeen ja jopa muistin "vekata" niihin kohtiin mitä olin suunnitellut ja käytin vastakkaista kättä. Eli olin tsempannut juuri turhan hosumisen pois jättämiseen, ja ainakin itselle jäi sellainen olo, että olin siinä osin onnistunutkin. Fiilis oli hyvä ja Hupikin vaikutti tyytyväiseltä. Olin alunperin ilmoittautunut suorittamaan saman mölliradan kahteen kertaan, mutta peruin toisen startin koska ensimmäinen meni niin kivasti. Ja tietysti tällä kertaa videokamera jäi autoon, koska vettä tuli koko kisan ajan, joten tämänkertainen suoritus jäi ikävä kyllä tallentamatta.

Ennen möllirataa tehtiin Hupin kanssa 6 esteen pätkää maanantaisista Oreniuksen treeneistä. Kun maanantain opit oli hautunut päässä muutaman päivän, tuo radan pätkä vaikutti melko helpolta eikä takaaleikkauskaan tuntunut lainkaan niin hankalalta.

Mutta onnea vielä kilpa- ja treenikumppaneille Heidille ja Troylle möllikisan 2 sijasta ja Tehis Cupin hopeasta! Joonalle onnea Tehis Cup:in mölli medien voitosta. Ja tietty Sannalle ja Jakille onnea Cupin voitosta ja osakilpailun voitosta! Onpas meillä huippu poppoo :D Tässä tulokset.

Illan agiliito

2008-09-29T21:33:00.002+03:00

Tänään oltiin taas Oreniuksen tunnilla. Nyt rata oli huomattavasti tilavampi ja etenevämpi kuin viikko sitten. Ja sehän sopi meille mainiosti :) Alkuun oli hankala saada Hupia irtoamaan hypyille, mutta sitten se alkoi irtoamaan vähän liiankin hyvin. Hyviä vinkkejä saatiin kaarroksiin, joissa mulla onkin itsekseen treenaillessa ollut ongelmia, eli esim kolmen hypyn "U-käännösessä" hupi meinaa mielellään jättää sen kauimmaisen hypyn hyppäämättä. Vika on siinä, että olen liikaan edellä, kun minun pitäisi antaa koiran mennä edellä. Se tepsi ainakin tänään karroksiin.

On mahtava treenata, kun joku kertoo että näin ja näin tekemällä koiran saa ohjattua halutun kuvion. Itse olen vielä niin mölliohjaaja, että en vaan osaa itsekseen keksiä miten mitäkin kohtia voisi ohjata. Olin niin onnellinen muutamasta onnistuneesta takaa leikkauksesta! Ja muutaman kerran tajusin jopa ottaa vastakkaisen käden käyttöön oikeissa kohdissa ja näytti tuottavan halutun tuloksen.

A:n kontakti vielä mietityttää... Kun olen niin epävarma siitä, voiko se juoksukontakti todella toimia. Juhaltakin asiaa kysäisin, mutta ei ehditty kovin paljon jutella. Hän ei kuitenkaan tiedä koiraa, joka olisi opetettu niiden "rytmitysputkien" avulla. Kaikenlaisia juoksukosketusalustoja sun muita kyllä on käytetty kontaktien päällä, edessä jne. Motivaatio A:n treenaamiseen on vähän heikko, kun olen epävarma menetelmästä. Mutta kai me samalla suunnitelmalla jatketaan.

Agiliitoa ahkerasti

2008-09-24T23:10:00.007+03:00

Lauantaina oltiin ojangossa möllikisoissa. Ensimmäinen rata meni niin ja näin, A:n kontaktit roiskui ja ohjasin väärään putken päähän. Mentiin sama rata toiseen kertaan ja se meni paremmin, tosin A ei sujunut nytkään. Tosin eipä sitä näillä toistomäärillä voi vielä odottaakkaan. Treeniä lisää. Kuitenkin meno tuntui kivalta, ja se on tärkeintä. Ja tietty nopea aika. Vauhti korjaa virheet, vai miten se menikään... ;)

Maanantaina oltiin taas Agilitaamassa, nyt Oreniuksen opissa. Ja oli aika kivat treenit. Fiilis oli erittäin hyvä. Pidän Juhan vaativasta tyylistä. Siinä ainakin itse yrittää parhaansa, tosin oli se mun mokien takia useiden toistojen tekeminen aika rankkaa Hupille. Mutta hienosti se jaksoi eikä lannistunut. Treenikuviot pyöri mielessä koko illan ja seuraavan päivänkin, eli jotain on kai tallentunut muistiinkin, eli ei turhat treenit lainkaan :)

Tänään keskiviikkona oltiin taas möllikisoissa Ojangossa. Olisi ollut fiiliksen kannalta parempi jos olisin jäänyt kotiin. Eli ensimmäinen mölliratasuoritus oli minun osaltani aika katastrofi. Videolta näkee, että Hupi tekee juuri kuin minä ohjaan. Ei auta selitellä. Fiilis oli p***a ekan radan jälkeen, kun mikään ei onnistunut. Tai, no meni sentään puomin alastulokontakti hyvin. Päätin suorittaa saman radan uudelleen, jos jäisi vähän kivempi maku. Ikäväkseni en saanut edeltävää sähellystä mielestä, ja fiilis toisella radalla mennessä oli aika nihkeä. No, onneksi se meni kuitenkin paremmin kuin ensimmäinen sohellus. Eli jotain otin opikseni mokista ja korjasin tekemisiäni. Toka vikan hypyn ohitus oli ihan mun moka, kun unohdin ohjata vastakkaisella kädellä, kuten minua neuvottiin ennen radalle menoa. Videotodisteet treenauksen tarpeesta on alla ;)

Eniten harmitti jälkeen päin se, että mun harmitus tarttuu Hupiin eikä se ole oikein. Palkkasi Hupin tietysti heti maalissa, mutta se ei ollut hirmuisen kiihkeä leikkimään. Pitää vastedes tsempata ja unohtaa pettymys, jotta Hupi saisi maalissa kunnon palkan ja iloisen leikin.

Vaikka itse mokailin, niin onneksi sentään muut meidän porukasta teki hienot suoritukset. Joona ja Viivi voitti medi möllit!! Ja Heidi ja Troy maksi möllit!! Onnea :)

Syksyn vikat ohjatut agitreenit

2008-09-15T22:18:00.004+03:00

Aina agilitykään ei tunnut hyvältä, ja tänään oli sellainen päivä. Hupin kanssa on ollut ongelmallista jo alusta asti palkkaaminen lelulla. Jos lelu on minun taskussa, Hupin katse saattaa liimautua taskuun niin, että se kävelee jopa esteitä päin. Edelliset agitreenit meni mönkään juuri tuon jumittamisen takia. Ongelmaan auttaa se, että palkka tulee apuohjaajalta, mutta silloin pitäisi aina vaivata jotain treenikaveria lelua roikottamaan...

Tällä kertaa ajattelin kokeilla sitä, mikä toimi ainakin silloin kuun alussa möllikisoissa. Eli palkka jäi lähtöalueelle, ja Hupi meni hienosti radan, irtosi esteille eikä tuijotellut minua. No tänään sekään ei toiminut, vaan Hupin piti pitää kokoajan silmällä aluetta, jonne lelu oli jätetty, minkä seurauksena se ei todellakaan keskittynyt agilityyn eikä hakenut itsenäisesti esteille vaikka ne olisi olleet ihan suoraan edessä. Ja minnun tuskastuminen ei varmaankaan auttanut asiaa... Eli treenit meni siis mönkään.

No oli meillä jotain onnistumisiakin. Kontaktit meni tänään hyvin: Hupi meni kovaa puomin alastuloon ja teki tassukosketuksen tarkasti. Lisäksi omaa treenivuoroa odotellessa treenattiin rengas-keinu yhdistelmää ja se sujui hienosti. Hupi ei pelkää keinun rymähdystä, vaan hakeutuu oma-aloitteisesti aika hyvin kontaktialueen reunan tuntumaan. Ja mikä parasta, maksirengas ei tuottanut hankaluuksia.

Treenien jälkeen olin aika siipi maassa, ja päätin soittaa Marikalta neuvoja neuvottomuuteeni. Ja onneksi soitin, koska vertaistuki piristi ja uusi toimintasuunnitelma on valmis. Eli Hupilta jätetään lelut pois treeneistä kokonaan. Palkkana namit ja kehut. Leluihinjumittamisongelmia tai vastaavia on esiintynyt vissiin myös muilla Huppan sisaruksilla, joten nyt on Huppan vuoro tuoda esille paimenkoiramaisuuksiaan. Toivotaan että tuo toimii ja taas kiva, vahdikas agilitykoira löytyy myös minun pikkuisesta paimenkoirastani :)

Toimintaviikonloppu

2008-09-14T22:29:00.004+03:00

Viikonloppuna Hupi sai tehokurssin paimennuksesta, kun vietetiin koko viikonloppu paimennksen merkeissä. Perjantaina suunnattiin suoraan töistä Piikkiöön, haettiin Marika ja koirat kyytiin ja ajeltiin pellolle treenaamaan. Koska edellisestä paimennuskerrasta oli kulunut vain kaksi viikkoa, Hupilla oli hommat vielä tuoreessa muistissa ja voitiin aloittaa melkeinpä siitä mihin viimeksi jäätiin. Eli viikonlopun treeniohjelmaan kuului perus kuljetusta, suuntien harjoittelua ja hakukaaren "alkeisharjoituksia". Olin ylpeä Huppan reippaudesta, eli nössötys on unohtunut ja se on niin hurjan innoisaan paimennuksesta. Mutta kuitenkin saan Hupin pysymään melko hyvin hallinnassa, eli homma on myös minun mielestäni välillä jopa rennon tuntuista. Voin paremmin keskittyä ohjaamiseen, kun voin luottaa että Hupi pysyy melko hyvin paikallaan käskystä.

Lauantaiaamuna ennen laitumelle menoa käytiin kannustamassa Cindi-siskoa ja Huldia hienoihin TOKO-tuloksiin. Valitettavasti ehdittiin nähdä vain puolet kokeesta, mutta loput nähtiin onneksi illalla videolta. Hienoa menos molemmilta! Ja onnea Cindille EVL:n 1 tuloksesta! Paimennustreeniseuraksi launataina tuli Swedu-iskän ja Zagal ja Fleet-veljien lisäksi myös Raija, Cindy ja Roxy-siskot, sekä muutama muu bc. Oli kiva nähdä taas Huppan sisaruksia omistajineen.

Sunnuntaina aamulla mentiin taas kannustamaan Huldia ja Heliä, tällä kertaa agility-koitoksessa. Agikentältä suunnattiin laitumelle tekemään muutama treeni Hupin ja Zagalin kanssa. Hupi kokeili ensimmäistä kertaa hakukaarta vahvemmalta eli oikealta puolelta, ja saatiin me vissiin jokunen suht onnistunutkin suoritus aikaiseksi. Hakumatka oli tietysti lyhyt, mutta siitä se treeni lähtee. Ensikesänä jatketaan harjoituksia, jollei vielä tänä syksynä ehditä kertaalleen käymään lampailla. Paimennuksen jälkeen mentiin vielä katsomaan Raija-siskon hyppyrata Tumpin ohjaamana. Tulokseksi harmillinen hylly, mutta hienon näköistä menoa Rapulta!

Kiitoksia Marikan ja Kimmon poppoolle hauskasta viikonlopusta!

Jaana & Cindi

Paimennuskisat Rymättylässä

2008-09-01T22:40:00.004+03:00

Perjantaina Hupi vietti työpäiväni ajan koirapäiväkodissa ja lähdettiin sitten suoraan ajelemaan Piikkiöön. Perjantai-ilta vietettiin sitten Marikan ja koirien kanssa lampaiden seurana. Hupi oli taas intoa täynnä vähän liikaakin, eikä paimennus meinannut sujua ihan suunnitelmien mukaan. Maahanmeno ja etenkin siellä pysyminen oli aika tiukassa, ja muutenkin oli sekä minulta että Hupilta aikamoista säätöä ainakin aluksi. Onneksi Hupi on nyt unohtanut nössöttämisen ja on aika rohkea paimentyttö. Olin yllättynyt kuinka rohkeasti se uskaltaa pujahtaa hakemaan lampaat aidan vierestä. Paimennuksen jälkeen mentiin vielä jäähdyttelylenkille etsimään kanttarelleja viereiseen metsään.

Lauantaina oli aikainen herätys, kun päätettiin käydä ennen kisoja treenaamassa vielä Piikkiössä. Eli seitsemän aikaan oltiin reippaana pellolla koirien kanssa. Hupi oli yön aikana märehtinyt edellisillan treenejä, ja paimennus sujui taas paremmin. Hupi oli rauhallisempi, pysyi melko hyvin maassa ja etäisyys lampaisiin oli parempi. Hyvillä mielin lähdettiin ajelemaan Rymättylään.

Kisoissa minulla oli ilo olla tuomarin sihteerinä, kun tuomarina toimi Susanna Truhponen- Kurman. Sihteerin virka oli erittäi opettavainen kokemus. Siinä tuli keskityttyä koirakoiden suorituksiin ja samalla kuulin tuomarin analyysin koirakon suoriutumisesta ja siitä, mitä olisi voinut/pitänyt tehdä toisin, miksi pari hylättiin, miksi pisteitä lähti jne. Lisäksi sain monia arvokkaita vinkkejä siltä varalta, jos joskus itse uskaltaudun Hupin kanssa kilparadalle. Nyt ainakin tiedän teoriassa lähes pomminvarman tyylin häkittää lampaat. Käytännön toteutuksesta minulla ja Hupilla taas ei ole vielä harmainta haisuakaan. Ehkä sitten ensi kesänä päästään käytännön harjoituksiin ;D

Hupin uran toinen ja kolmas agikisa

2008-08-28T22:42:00.006+03:00

Tässä vielä videolla Hupin möllirata. Ja videolta huomasin, että Hupille tulikin vain yksi kontaktivirhe, vaikka tuomari näytti 3x5. Tottahan se on, että aika hankalahan noita juoksukontakteja on nähdä ilman videotuomarointia.

Tänään suuntasin suoraan töistä Mäntsällään epiksiin. Hupi tuli taas Heidin "koirataksin" kyydissä niin mun ei tarvinnut ajella kodin kautta. Kiitos taas kerran Heidille :) Sää ei suosinut, vaan vettä tuli koko alkuillan, mutta Hupia se ei näyttänyt häiritsevän. Onneksi vesisade kuitenkin loppui maksien radan alkuun meneessä.

Möllirata oli aika moista pyöritystä ja säkkärää, kun minä olisin toivonut etenevää rataa. Muutamia ansakohtiakin radalla oli, joista toiseen sitten minä lankesin. Rataan tutustuessa huomasin että yhdessä kohdassa Hupi varmaankin hakee virheellisesti A:n vieressä olevan putken sijaan, ja niin siinä sitten kävi. Eli en muistanut/osannut ohjata kohtaa oikein ja Hupi olikin A:lla. Muuten rata meni hyvin. Eli rata suoritettiin oman osaamistason mukaisesti, joten siihen ei voinut kuin olla tyytyväinen. Ja tietysti aika taisi olla -32 sek alle ihanneajan :D Mikon mielestä Hupin motto on "vauhti korjaa virheet". Niinpä niin...

Hupin jälkeen radalle meni myös Heidi ja Troy. Troy rassukalla oli epäonninnen päivä ja se nyrjäytti takakäpälän ilmeisesti hypyssä, ja rata päättyi sitten melkeinpää siihen. Onneksi pienen levon jälkeen Troy varasi tassulle ja kävi jäähdyttelykävelyn, joten ilmeisesti mitään vakavampaa ei sattunut. Taas loukkaantumisen säikäyttämänä muistui mieleen, että pitäisi ostaa vihdoin niitä jääpusseja auton ensiapulaukkuun vastaavien tilanteiden varalle.

Olin jossain mielenhäiriössä (ja tietysti hieman yllytettynä) ilmoittanut meidät myös kilpailevien luokkaan. Ja tietysti radalla oli keinu ja rengas. *hui*. Rengas oli onneksi radan ensimmäinen este ja reipas Hupi suoritti maksirenkaan täydellisesti. Mitä nyt selkä hieman hipaisi yläreunaan... Sitten muutaman Hypyn ja putken kautta A:lle, jonka jälkeen olisi ollut haastava välistäveto kahden hypyn välistä. Minä mokasin, ja unohdin kääntää Hupin ennen hyppyä ja välistäveto oli enää mahdotonta :( Sen sohlauksen seurauksena Hupi ilmeiseti kyllästyi koko touhuun ja päätti olla enää hyppäämättä rimojen yli. Ja se ei todellakaan enään hypännyt, vaikka yritin useamman kerran! No, suoritettin vielä keinu, hypyn alitus, kepit (jesh!), putki ja hypyn alitus, jonka jälkeen lampsittiin radalta pois. Poismennessä otettiin vielä pari loppusuoran hyppyä, jotka se kyllä hyppäsi. Eli ei se vissiin mitään säikähtänyt tai satuttanut itseään. Ehkä kaksi rataa oli liikaa sille samana päivänä? Ilta oli tosin jo pitkällä ja ulkona oli aika hämärää, joten sekin saattoi vaikuttaa. Tai sitten pikkuinen vaan masentui, kun tuli virhe eikä sitten palkaakaan alkanut kuulua... No samapa tuo, kunhan ei tulisi tavaksi. Ensikerralla pitää tyytyä vain yhteen rataan per ilta. Mutta eipä me masennuttu, koska kisaradan alku meni kuitenkin kivasti! Ja Hupi oli niin rohkea suorittaessaan maksirenkaan *heh* :)

Pujotteluklinikka ja muuta treeniä

2008-08-26T22:30:00.002+03:00

Perjantaina oltiin Samu Mäntyniemen vetämällä JAUn pujotteluklinikalla. Aiheena oli pääasiassa itse pujottelun sijaan sisäänmenojen opettaminen. Hupilla on pujottelu vielä hieman epävarmaa, joten me ei aleta sisäänmenoja vielä hiomaan, mutta aika hyvältä Samun esittelemä harjoittelutapa vaikutti. Eli ideana on omalla sijoittumisella opettaa koira tulemaan suoraviivaisesti keppien sisääntuloon sen sijaan, että koira hakee U-kaarroksen avulla suoran keppikulman. Hupille vaikutti menetelmä toimivan ainakin näin ensimmäisillä kokeiluilla hyvin. Meidän ongelmana on vielä siis itse pujottelu, joten nyt ensin panostetaan sen nopeuteen ja varmuuteen.

Sainkin treenikaverilta vinkin "vedättää" Hupille vauhtia vetämällä lelua hieman Hupin nokan edessä Hupin pujotellessa. Kokeilin sitä sunnuntaina ja se näytti toimivan. Hupi sai ihan uuden vaihteen ja innon pujotteluun. En ollut testannut sitä aiemmin, kun kuvittelin että Hupi ei silloin pysyisi pujottelussa vaan syöksyisi leluun kiinni. Vaan niinpä se pujottelikin reippaasti loppuun ja sai sitten havittelemansa ihanan punaisen köysilelun käsittelyynsä :D

Maanantaina treenailtiin taas viikottaisissa Markun treeneissä. Tehtiin 1. luokan rata kahdessa pätkässä. Hupi meni mielestäni kivasti. Kun tehdään suoraviivaisia ratoja Hupi unotaa vilkuilun ja etenee kovaa. Ja mikä tärkeintä sillä näyttää olevan niin huisin hauskaa :) Ja kaiken kukkuraksi pujottelussa oli sunnuntain treenin jäljiltä aika vikkelä vauhti ainakin aiempaan verrattuna.

Tuli luvattua Heidille, että mennään torstaina Mäntsälään epiksiin. :) Ja sitten perjantaina taas -jipiiii- kohti Turkua Marikan ja Kimmon luokse. Ohjelmassa paimennustreeniä ja myös paimennuskisojen toimitsemista.

Aksatreenit vesisateessa

2008-08-19T01:13:00.002+03:00

Tänään treenailtiin taas Markun opissa. Aluksi rakennettiin 1 luokan rata, joka oli tarkoitus tahkoa läpi... Ei päästy Hupin kanssa muutamaa ensimmäistä estettä pidemmälle, kun ei vaan saatu sitä rengas-pituus-hyppy-kepit osuutta suoritettua :( Ensinnäkin rengas on vielä meille ongelmallinen, kun Hupi meinaa edelleen mennä sivusta. Pituuden jälkeen oli jyrkkä käännös hypylle, ja Hupi ei suostunut suorittamaan pituutta, jos minä en saattanut. Jos saation, olin auttamatta jäljessä kepeille meneessä, ja Hupi ei vielä osaa hakea vinoja keppikulmia itsenäisesti. Eli siihen sitten tyssässä. Aika haastava aloitus tuossa radassa. Eipä me tosin vielä ollakaan valmiita kisaamaan.

Lepotauon jälkeen treenattiin sitten loppurata, ja se suijuikin onneksi vähän paremmin. Jostain syystä kuitenkin Hupi ei tehnyt juoksu A:ta oikein, vaikka alastulossa oli ne halkaistut putketkin. Putkessa oli molempien suoritusten jälkeen hienot tassun kuviot, eli Hupi oli hypännyt suoraan putken päälle. Treenien lopuksi tehtiin vielä pieni hyppytreeni kolmella rinnakkaisella hypyllä.

Pujottelu ei vaihteeksi tänään sujunut. Pitää vissiin sittenkin rakentaa ne verkot pujotteluun. Ainakin pariin viimeiseen väliin, koska niissä epäonnistumiset melkeinpä aina tulee. Onneksi perjantaina on pujotteluklinikka, josta varmaan saadaan tuoreita oppeja ja uutta intoa pujottelun treenaamiseen :)

Agikuvia liiton leiriltä

2008-08-13T08:55:00.003+03:00

Omat agitreenit

2008-08-12T22:09:00.003+03:00

Muiden menojen vuoksi Hupilta jäi maanantain agitreenit väliin, joten tänään oli sitten omien treenien vuoro. Treeniseuraksi saatiin Joona & Viivi ja Janna & Potti ja Poju. Hupi treenasi juoksu-A:ta vaihtelevalla menestyksellä. A-esteen korkeus on säädettävä, ja se oli nyt normaalia loivempi, joten apuputkien paikkaa piti hieman hakea ennenkuin saatiin Hupi menemään kahdella sopivan pituisella loikalla ylös ja alas. Treenien jälkeen aloin pohtimaan, että onkohan viisasta treenata juoksu-A:ta normaalia loivemmalla esteellä. Mitenhän se sitten sujuu jyrkemmällä esteellä? Eli meneekö loikat aivan liian pitkiksi? Kun tietäisi, että oppiiko koira vain tietyn liikkeen "lihasmuistiin" ja tekee aina samalla vauhdilla ja samalla voimalla hypyt A:n jyrkyydestä piittaamatta vai oppiiko se sen, että ylös ja alas mennään aina kahdella kosketuksella ja mukauttaa liikkeen esteen jyrkkyyden mukaan. Kumpa tietäisi. Loivaa A:ta haluaisin käyttää, koska siinä voi tehdä enemmän toistoja rasittamatta kuitenkaan koiraa liikaa.

Lisäksi treenattiin yksittäisenä esteenä rengasta, jonka Hupi suorittaa sujuvan satunnaisesti välillä oikein ja välillä kehikon ja renkaan välistä. Eli toistoja tarvitaan paljon, jotta renkaasta saadaan varma. Lisäksi tehtiin neljän esteen hyppy-hyppy-Uputki-hyppy rata, jota treenailtiin erilaisilla variaatioilla.

Jossain välissä tein Hupin kanssa keppejäkin ja ne meni virheettömästi molemmilta puolilta ohjattuna ja ilman kädellä huitomista. Vauhti oli ok - ei nopea mutta ei niin hidaskaan. Nyt en osaa taas päättää viritänkö hirmuiset kanaverkko kaaret kepeille kuten Seppo S. suositteli, vai jatkanko samaan malliin ja toivon että vauhti kiihtyy varmuuden kasvaessa... Onpas taas monta asiaa pähkäiltäväksi. Ehkä valitsen sen helpomman, eli jätän verkkojen rakentelut sikseen ainakin toistaiseksi, kun olisi puomin ja keinun kasausprojektitkin vielä hieman kesken... Onneksi taas on puolentoista viikon loma edessä :)

Kiitos Joona ja Janna hauskasta treeniseurasta! Porukalla treenaaminen on kyllä huomattavasti itsekseen tahkomista mielekkäämpää, kun saa hyviä kommentteja ja vinkkejä ja mukavaa seuraa.