Vaihteeksi juoksentelin pitkin metsiä Tatsin perässä, kun se päätti iltapissan päätteeksi lähteä ketun(?) jäljille. Tällä kertaa kettu päättikin edetä takapihan pusikkoa kauemmas, ja Tatsi perässä. Vähän ehdin jo säikähtää, kun haukku kuului kokoajan kauempaa kotoa, eikä Tatsi tullut vaikka huutelin, joten juoksin perässä metsään. Onneksi Tatsi lopulta luovutti ja juoksi kieli roikkuen tyytyväisen näköisenä minun luokse. Todellinen lepopäivä Tatsilla hammasleikkauksen jälkeen.
Hupi löysi tänään ensimmäisen villin kanttarellin metsästä (pienellä avustuksella) ja ilmaisi sen hienosti. Huomenna lisää treeniä :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Voi sitä Tatsia, siinäpä sulle sitten tulee sydämentykytyksiä :)On se aikamoinen mettäkoira, jää meidän otukset toiseksi...
t. heli & tollotytöt
Onkohan Tatsi nähnyt piirretyn Topi ja Tessu . Ehkä olisi vain halunnut ketusta ystävän itselleen ;)
Voihan se olla... Samaa näköähän niissä on myös, joten sopisi hyvin kaveruksiksi ;D
Lähetä kommentti